KAUNEIN SÄHKÖPYÖRÄ

Kaupalllinen yhteistyö:  Fantic /  Funbike Oy

 

Noin suurin piirtein otsikon mukaisella kriteerillä ryhdyin kesällä tutkailemaan tarjolla olevaa sähköpyörävalikoimaa kun mieheni oli saanut myytyä minulle ajatuksen, että jos aion hankkia uuden pyörän, ota sähkö. 

Olen sellainen vähän peruslaiska ja mukavuudenhaluinen tyyppi. Jos auto on pihassa, istuudun mieluusti sen kyytiin. Toisaalta minulla on vain noin kolmen kilometrin mittainen työmatka, joka on vähän noloakin kulkea päivittäin autolla, taittuisihan se helposti myös pyörällä ja siitä saisi samalla hyvin arkiliikuntaa. 

Asumme kuitenkin mäen päällä ja jos työpaikalle mentäessä matka pyöräillen kestää vartin, on kotimatka vähintäänkin tuplasti sen pituinen kiitos jäätävän nousun. Ja yleensä juuri päivän päätteeksi on se kiire hakemaan pienintä päiväkodista, laittamaan ruokaa ja hoitamaan isoimpia harrastuksiin. Päivittäinen auton starttaaminen on itselleni mukamas hyvin perustelluista syistä huolimatta ruvennut tuntumaan turhalta ja tietenkin myös epäekologiselta kun vaihtoehtojakin olisi olemassa.

Minulle sähköpyörä on ollut vähän vieras ajatus. Onko mitään järkeä pyöräillä, jos pyöräily on avusteista? Onko se sitten sama jos mopon kyytiin hyppäisi? Ja ehkä isoimpana kysymys, onko sähköstä oikeasti niin paljon iloa, että siihen kannattaisi sijoittaa melkeinpä pikkuauton verran rahaa ja että se motivoisi minua valitsemaan aamuisin auton sijaan pyörän? 

Olin päässyt talvella testaamaan ensimmäistä kertaa sähköpyörää ja tuolloin kyyti teki ihan hyvän vaikutuksen. Avusteinen pyöräily oli huomattavasti kevyempää ja vauhtikin tuntui aika mukavalta. Fiilis joka kokeilusta jäi oli, että ei ollenkaan pöllömpi juttu ja tätähän voisi oikeasti harkita.

Kesälomalla olin päättänyt, että syksyllä ryhdistäydyn työmatkojen suhteen ja pyrin kulkemaan auton sijaan pyörällä. Jotta tämä toteutuisi, joutuisin kuitenkin sanomaan hyvästit jo lähes kaksikymmentä vuotta vanhalle hyvin palvelleelle Helkamalla ja hankkimaan uuden polkupyörän. Sähköpyörä alkoi tuossa vaiheessa tuntumaan erittäin varteenotettavalta vaihtoehdolta. 

 

Minä ryhdyin selailemaan sähköpyörävalikoimaa ulkonäkö edellä, mutta jos aikoo sijoittaa sähköpyörään ison rahan on syytä vertailla myös pyörien teknisiä ominaisuuksia. Jotta hankinta kestää aikaa ja ennen kaikkea motivoi pyöräilemään, tulee kiinnittää huomiota muun muassa akun kestoon, moottorin laatuun, rungon painoon, vaihteistoon sekä avustuksen määrään ja laatuun, eikä siitä toki haittaa ole, jos nämä kaikki tulevat kauniissa paketissa.

Suosituksen kautta päädyin tutustumaan Fanticin sähköpyörävalikoimaan. Fantic on italialainen merkki, joka tunnetaan moottoripyöristä ja joka on sittemmin laajentanut valikoimansa myös sähköpyöriin, Suomessa pyörää myy espoolainen Funbike Oy. Kun Fanticin valikoimasta löytyi pyörä nimeltä Seven Days Metro Easy, matalarunkoinen ja valtavan kaunis sähköpyörä, joka on myös teknisiltä ominaisuuksilta laadukas, oli valinta helposti tehty.

Seven Days Metrossa akun kesto on keskimäärin 100 km, mikä on markkinoilla verrattaen hyvä luku. Pyörässä on kymmennen vaihdetta ja viisi erilaista avustustehoa sekä talutusavustin, mikä on kohtuu raskasrunkoisessa pyörässä erinomainen ominaisuus. Renkaat ovat jotain tavallisen pyörän renkaan ja fatbike-renkaan väliltä, mikä tekee pyörästä vakaan ajaa. Akku on sijoitettu tarakan alle ja edessä oleva näyttö on selkeä ja informatiivinen. Ulkonäöllisesti jokainen yksityiskohta on mietitty kahvoista satulaan ja valkokylkisiin renkaisiin. 

Muutaman viikon ajokokemuksella pyörä on osoittautunut todella hyväksi, jopa vielä paremmaksi kuin olin osannut edes ajatella! Leveät renkaat toimivat monenlaisessa maastossa eivätkä pienet jympsyt tunnu ajaessa. Ja avustus, se on aivan mahtava! Viiden eri tehon lisäksi avustus tuntuu myös tunnustelevan polkemisen voimakkuutta ja suhteuttavan sen avustuksen tarpeeseen. Ylämäet ovat kuin leikkiä aikaisempaan verrattuna ja pyöräily tuntuu aivan uudella tavalla mukavalta!

Ennakkoluulot, joita minulla etukäteen oli, ovat kaikonneet. Sähköpyöräily käy kuntoilusta siinä missä avusteeton pyöräily. Avustustehoa säätämällä tai sulkemalla vaikka kokonaan pois pyöräilystä saa juuri niin raskasta kun haluaa. Ja vaikka avustus on täysillä, joutuu silti polkemaan, mopoa pyörästä ei siis saa vaikka haluaisi.

Entä motivaatio työmatkapyöräilyyn? Kyllä, sitä pyörä on tuonut sataprosenttia lisää. Pyörän hankinnan jälkeen olen muutaman kerran joutunut lähtemään töihin autolla ja tästä on heti huono omatunto. Olen kuitenkin ajatellut niin, että jos viidestä aamusta vähintään kolmena valitsen pyörän, on sekin jo yli puolet vähemmän autoilua kuin ennen. 

Sähköpyörä ei ole mikään edullinen hankinta, mutta uskaltaisin jo tällä kokemuksella sanoa, että jokaisen euron arvoinen! Jos mielessäsi on käynyt sähköpyörän hankita, suosittelen kokeilemaan, testaamaan ja yllättymään. Ja jos se hyvä ja kaunein on hakusessa, ei Seven Daysin kanssa voi mennä kovin paljon pieleen!

-Piia

*pyörästä saatu alennusta kaupallisen yhteistyön myötä

HEINÄKUUN VIIMEINEN

Kesäloma alkaa lähestyä loppuaan, jäljellä on vielä viimeinen vapaapäivä ennen paluuta arkeen. Loma on ollut hyvä ja luulen, että arki on tervetullut aikuisten lisäksi jo lapsillekin, varsinkin perheen pienin odottaa kovasti päiväkotia ja kavereita siellä. 

Vietimme suurimman osan lomasta kotona ja pienen kesäflunssailun vuoksi jouduimme jättämään muutaman ennalta suunnitellun lyhyen lomareissun väliin. Alkuperäisten suunnitelmien muuttuminen antoi kuitenkin mahdollisuuden pienille extempore retkille, jotka usein ovatkin sitä parasta ja jolle ehdottomasti pitäisi jättää lomalla enemmän tilaa! 

Viime viikon helteet olivat ihana lopetus kesälomalle. Eilen viilenevässä illassa pihalla lasten uima-allasta tyhjentäessä fiilis oli jo vähän syksyinen, kuin olisi pakattu kesä pikkuhiljaa pakettiin ja käännetty uusi sivu syksyyn. 

Vaikka elokuu luetaan vielä kesäksi, on huomenna alkavassa elokuussa jo syksyn tuoksua ja syksyn valoa. Sellaista pientä haikeuttua ja melankoliaa ja kuitenkin vielä auringon lämpöä, aika vuodesta, josta pidän todella paljon.

Nyt elämä siirtyy vähitellen taas enemmän sisälle ja voi jälleen käpertyä viltin alle sohvan nurkkaan kirjan ja käsityön kanssa. Kiitos siis kesä ja loma ja tervetuloa elokuu ja arki!

-Piia

HILJAISUUTTA KUUNTELEMASSA

Kesäloma on alkanut perinteiseen tapaan maalla kesäkodilla. Jo muutamassa päivässä täällä pääsee irtautumaan arjesta, mieli rauhoittuu ja pulssi tasaantuu. 

Hiljaisuus mikä täällä vallitsee hämmästyttää joka kerta. Vasta täällä huomaa millaisessa äänten kirjossa ja huminassa sitä kotona asuu. Tekee hyvää kun kaikki tuo kaupungin taustameteli on poissa ja ainoat äänet ovat linnut ja satunnainen traktori jossain kauempana. 

Rakastan kuvata täällä samoja vähän vinoja nurkkia, kukkatapetteja ja seesteistä tunnelmaa. 

Jaksan joka kerta tutkia laatikoita ja löytää jotain minulle uutta kuten kirjekuoreen kauniisti taiteltuja vanhoja käsinkirjoitettuja reseptejä tai kertomuksia talven säästä. 

Tunnelma täällä on niin toinen kuin kotona ja se tuntuu aina yhtäaikaa pysäyttävältä ja inspiroivalta.

Lomasää voisi toki olla parempi, mutta toisaalta sade pakottaa pysähtymään paikalleen sohvan nurkkaan neuleen ja kirjan kanssa ja viileämmällä säällä jaksaa puuhastella paremmin pihalla. 

Maalla vietetyt hetket ovat paras alku rentouttavalle lomalle. Kun pian täytyy taas palata kaupunkiin yritän ottaa mukaani sen levollisuuden tunteen, joka täällä vallitsee.

-Piia

JUURI NYT ON HYVÄ NÄIN

Onpahan ollut kaikenlaista hulinaa elämässä viimeisten viikkojen ajan. Viikkoihin on mahtunut normaalin arjen ja lasten kevään juhlien lisäksi monen monta junassa istuttua tuntia ja reissua Helsinkiin, jotka ovat valmistaneet ensi viikolla alkavaan mielenkiintoiseen uuteen työhön. Tosin uusi työ on vähän harhaanjohtava termi, sillä moni asia pysyy ennallaan kuten työnantaja, työkaverit ja jopa fyysinen työpiste, mutta tehtävät vaihtuvat toisiin ja luvassa on paljon uuden opettelua ja haasteita, jotka otan ilolla vastaan.

Myös vapaa-ajalla on ollut jos jotakin menoa, viimeisimpänä viime viikonlopun ihana sisustusbloggaajasiskojen reissu Vaasaan, jossa meidän vajaan kahdenkymmenen hengen mahtavaa porukkaa emännöi ihana Maiju yhdessä matkan tarjonneiden Somessa.com ja VisitVaasan kanssa. Harvoin mahtuu yhteen viikonloppuun niin paljon hyviä keskusteluja, naurua, tanssia ja ihania ihmisiä, joita yhdistää sama harrastus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet. Onni on olla tuollaisessa porukassa mukana.

Kun muussa elämässä tapahtuu, kotona pysyy kaikki paikallaan ja se tuntuu mukavalta. Normaalisti kipot ja kupit tuppaavat vaihtamaan paikkaansa hyvinkin usein, mutta nyt moni asia ja esine ovat olleet naulittuna ja pölyttymässä paikalleen jo pitemmän aikaa. Kun ajatukset poukkoilevat juuri nyt normaalia enemmän sinne tänne, kodin pysähtyneisyys tuo mukanaan kaivattua levollisuutta. Juuri nyt on hyvä näin!

-Piia

3-VUOTIAAN JUHLAT

Sitä huomaa, että kolmannen lapsen kohdalla alkaa syntymäpäiväjuhlien järjestäminen sujumaan jo vähän pienemmällä taikka sitten ainakin vähän lyhyempiaikaisella stressillä. Kun kahden ensimmäisen lapsen ollessa pieniä juhlia alkoi suunnittelemaan jo viikkoja etukäteen, kolmannen kohdalla homma hoituu muutamassa illassa. Nopealla netin selaamisella luottoreseptien kaveriksi etsitään jotain pientä uutta, jo olemassa olevien koristeiden kaveriksi haetaan kauppareissulla muutama lisäilmapallo ja pöytäliina sujahtaa pöytään vallanmainiosti silittämättäkin.

Mutta yhtä paljon minä edelleen juhlien suunnittelusta ja järjestelystä pidän! On ihanaa suunnitella tarjottavat, kattaa pöytä herkuilla ja saada sukulaiset ja ystävät pöydän ääreen istumaan ja rupattelemaan. 

Perheemme pienintä, nyt jo kolmevuotiasta, juhlittiin sunnuntaina. Juhlapöydästä löytyi jo perinteeksi muodostuneen porkkanakakun ja mutakakun lisäksi  kreikkalainen voileipäkakku, tortillawrappeja kahdella täytteellä, keksejä ja karkkeja sekä ihastuttava numerokakku, joka tehtiin  tällä Kinuskikissan ohjeella. Pursotusapuna oli rakas kälyni, jolta homma hoitui huomattavasti kätevämmin kuin minulta ja minä sain keskittyä vain koristeiden asetteluun. Tämänkin osaan jo nykyisin paremmin, pyytää apua niin ehtii itsekin keittiön puolelta kahvipöytään!

Parasta juhlissa on kuitenkin se pienen ihmisen ilo, joka kasvoilla loistaa hänen omilla syntympäivillään! Ja näistä juhlista on hyvä jatkaa juhlia pääsiäisen ja melkeinpä heti perään vapun merkeissä!

-Piia

KEVEYTTÄ VALOSTA

Joka kevät valon määrä pääsee yllättämään! Pitkän pimeän kauden jälkeen tuntuu aina yhtä uskomattomalta, miten päivät ihan yhtäkkiä ovatkin jo niin pitkiä, että vielä seitsemän aikaan on tänäänkin ollut valoisaa. 

Pidän talvesta kovasti enkä oikein haluaisi pimeydestä valittaa, mutta kyllä sitä huomaa valon lisääntyessä miten paljon valo antaa energiaa. Alkuvuodesta väsymys on vaivannut aika ajoin todella paljon, nyt tuntuu että tuo väsymys on pikkuhiljaa voitettu ja talviuni on taakse jäänyttä aikaa.

Valo tuo keveyttä paitsi sydämeen, myös kotiin. Tässä vaiheessa vuotta kodin ilmeen on ollut tapana keventyä ja vaaleantua. Yksinkertaisuus viehättää, vähän kun valmistuisi vastaanottamaan pian lumen alta paljastuvaa vihreyttä ja muita kevään värejä. 

Ja toivottavasti myös ne viime syksynä multaan piilotetut kukkasipulit! En enää muista mitä kaikkea maahan laitoin, ehkä jotain vastaavaa kun maljakosta nyt löytyvät hentoiset kukat.

Ihanan viikonlopun jälkeen, johon on kuulunut ystäviä, ulkoilua ja urheilua, voi hyvillä mielin taas astua arkeen, josta sääennusteen mukaan on luvattu varsin keväistä ja aurinkoista ja toivottavasti myös tunnelmaltaan varsin kepeää!

-Piia

NYTKÖ JO MAALISKUU

Viuhakkaasti kulkee taas kalenteri. Juuri käänsin seinäkalenterista esiin helmikuun ja melkeinpä samantien sai olla kääntämässä maaliskuuta näkyville. Mutta ei se auta kun pitää piposta kiinni ja yrittää pysyä perässä. 

Tämä viikko vietettiin Keski-Suomessa talvilomaa ja osan viikosta lomailin itsekin. Teki hyvää. Ehti saada arjen askareita ajantasalle ja samalla huomata, että  kaikenlainen kodin laittaminen ja sisustusinnostus alkaa taas kutkutella lisääntyneen valon myötä. 

Keväinen to-do lista alkaa olla jo hyvänmittainen alkaen viherkasvien mullanvaihdosta ikkunoiden pesuun, tuohon joka keväiseen ikuisuusaiheeseen, joka todennäköisesti venyy tänäkin vuonna vielä kuukausikaupalla. Sisustusideoita taas löytyy vähän joka nurkkaan ja myös pikkuterassille, joka viime syksyisen lasituksen myötä saadaan käyttöön tänä vuonna ennätysaikaisin!

Tänään upea aurinkoinen sunnuntai on mennyt sisätiloissa kun vatsapöpö iski perheen pienimpään. Onneksi auringosta ja valosta voi nauttia myös sisällä ja tautikin on osoittautunut pikaversioksi. Laskiaspullat paistuvat uunissa ja puikolla oleva ihana raitasukka valmistuu verkkaisesti, että  ihan hyvältä vaikuttaa maaliskuu vaikka vähän yllättäen koittikin.

-Piia

SATEENKAARIA YSTÄVILLE

Kun ensimmäisen  sateenkaariryijyn tekeminen oli niin mieluisaa, päätin tehdä toisen ja kolmannen. Niistä tuli miniversiot, jotka ovat minusta aivat ihanat! Söpön sievät ja sopivasti vaaleanpunaiset. Ajattelin, että ehkä muutama ystäväkin saattaisi niistä pitää. Niinpä kiinnitin ne korttiin, pistin kuoreen ja laitoin postiin sopivasti ystävänpäiväksi. 

Jokainen ystävä ansaitsisi oman sateenkaarensa, joten ehkä teen näitä vielä lisää! Vaaleanpunaisia ajatuksia lähetän kuitenkin sitä ennen jokaiselle ja samoin Sinulle, oikein hyvää ystävänpäivää!

-Piia

ERÄS SUNNUNTAI

Ensi oli laiska lauantai ja tänään on samanlainen, vähintäänkin yhtä saamaton sunnuntai. Kun ulkonakin tuulee ja tuiskuttaa melkein myrskyn verran, ei tarvitse edes ulkoilua miettiä. Voi hyvällä omalla tunnolla kököttää sisällä tehden ei juuri mitään, mutta samalla juuri sitä tärkeintä. Laittaa tulta takkaan, syödä pullaa, istua yhdessä sohvalla ja pistää uudet villasukat puikoille. Sellaisia sunnuntaita saisi mahtua kalenteriin useamminkin. Kun osaisi vieläkin paremmin tekemättömyyden taidon.

-Piia

TAVOITTEENA TASAPAINO

Minulla ei ole ollut tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. En aio tänäkään vuonna niitä tehdä, mutta olen ajatellut, että tälle vuodelle asettaisin tavoitteen. Tuo tavoite on tasapaino.

Työn ja perheen välissä oman itsensä jättää usein vähemmälle ja omista tarpeista on arjessa helpointa tinkiä. Tänä vuonna yritän löytää enemmän aikaa myös itselleni ja parempaa tasapainoa perheen, työn ja oman ajan välille. Omaan hyvinvointiin panostaminen ei varmasti ole perheeltä pois, mutta tämä on ehdottomasti asia, joka vaatii minulta opettelua. 

Olen mielelläni myös mukana monessa. Mukavista ja kiinnostavista asioista ja ehdotuksista on vaikea kieltäytyä. Välillä se olisi kuitenkin ihan paikallaan kiireen ja stressin välttämiseksi. Kieltäytymisen taito on tasapainon löytämistä sekin.

Kodin sisustamisessa tavoitteena taas on tasapaino haluamisen ja tarpeen välillä. Sisustuslehdet ja some ovat pullollaan kauniita koteja, ihania esineitä ja upeita huonekaluja, materiaaleja ja värejä. Näihin on helppo ihastua, mutta todellista tarvetta uudelle tyynynpäälliselle, torkkupeitolle, kynttilänjalalle taikka tuikkukupille harvemmin on.

Viime vuosi oli jo hyvä askel tämän tasapainon löytämisessä ja tänä vuonna toivon pystyväni olemaan entistäkin harkitsevaisempi hankinnoissa kotiin.

Toivon, että paremman tasapainon löytämisen kautta voin olla enemmän läsnä, vähemmän kiireinen, voida paremmin ja nauttia niistä oikeasti tärkeistä asioista. Aika ylevä ja haastava tavoite, myönnän, mutta toisaalta jotain sellaista mihin on ihan luonnollistakin pyrkiä. 

Huominen, loman jälkeinen paluu arkeen saattaa horjuttaa tasapainoa heti alkuunsa, mutta luotan siihen, että kun arki taas lähtee rullamaan, ei tämän tavoitteen saavuttaminen ole mahdotonta!

-Piia

KATSE MENNEESEEN - VUOSI 2018

Olen blogannut pian yhteensä jo kymmenen vuotta ja se on pitkä aika se! Siinä ajassa harrastukseen kasvaa kiinni jo niin, että ilman sitä tuntuu omituiselta. Kahden kotona vietetyn vuoden jälkeen vuosi 2018 oli kahden koululaisen, yhden päiväkotilaisen sekä kahdeksasta-neljään työn kanssa vähintäänkin kiitettävän touhukas. Aikaa bloggaamiselle jäi vähemmän kuin ennen ja postauksia syntyi huomattavasti aiempaa vähemmän. 

Viime vuonna blogille otettiin se aika, mikä löytyi. Tahti on ollut verkkaista, mutta olen iloinen, että aina silloin tällöin on ollut tilaisuus kuvata kotia ja kirjoittaa siitä muutama rivi, kertoa niistä muutamista käsitöistä joita on syntynyt, jakaa muutamia hyväksi havaittua reseptejä ja ihan vaan kirjoitella kyseisen hetken fiiliksistä. 

Vuoden vaihtuessa on ollut jälleen mukava kurkata menneen vuoden postauksiin ja todeta, että kaikenlaista sitä on vuoteen kuitenkin mahtunut ja kuinka iloinen olen, että asioita on tullut tänne blogiin ainakin omaksi ja toivottavasti myös jonkun muunkin iloksi taltioitua!

Jos vuonna 2017 maalattiin, tapetoitiin ja sisustettiin huone jos toinenkin uusiksi, ei kaiken sen vastapainoksi viime vuonna tehtykään juuri mitään remontintapaista! Myös sisutushankintojen osalta mentiin hyvin maltilla ja kaiken kaikkiaan sisustuksen päälinjat pysyivät hyväksi havaitun samanlaisena ja kodin sisustaminen oli lähinnä pientavaroiden pyörittelyä paikasta toiseen. 

Terassille hankittu rottinkituoli taisi olla vuoden suurin sisustushankinta ( ROTTINKITUOLI). Kuopus sai huoneeseensa viimeinkin kunnostetut, kierrätettynä ostetut tuolit ( TAAPERON TUOLIT) ja kierrätyslöytö oli myös uusi ihastuttava kori keskeneräisille käsitöille ( SISUSTUKSEEN SOPIVA KÄSITYÖKORI). Maljakkokokoelma karttui viime vuonna rakukeramiikkamaljakoilla, jotka askartelin itse muutaman viikonlopun mittaisella keramiikkakurssilla ( RAKUKERAMIIKKAA).

Ennen blogeissa kiertäneitä haasteita oli taas viime vuonna pitkästä aikaa liikkeellä ja myös sisustusbloggaajat haastoivat toisiaan useammassa aiheessa. Kurkattiin muun muassa millaista arki sisustusblogin kulissien takana on ( KULISSIEN TAKANA TAVALLISTA ARKEA) ja listattiin suosikkikirppislöytöjä ( 2ND HAND SUOSIKKINI). Vastasin myös kolmeenkymmeneen random-kysymykseen itsestäni ( 30 KYSYMYSTÄ) ja pohdin visuaalista hälyä ( VISUAALINEN HÄLY).

Haasteen muodossa jaoin myös parhaat juhlavinkkini ( 5 VINKKIÄ JUHLAAN). Vinkkien lisäksi myös juhlittiin vappua ( VAPPU JA VOHVELEITA), suunniteltiin 2-vuotissynttäreitä ( SYNTTÄREIDEN SUUNNITTELUA) ja juhlittiin kymmenen vuotiasta ( 10-VUOTIAS). 

Käsityöt jäivät viime vuonna harmillisen vähälle ja blogiin niistä pääsi sitäkin vähempi. Kuopukselle tehdyistä blogiin asti päätyivät neulottu huppupipo ( SÖPÖ HUPPUPIPO TAAPEROLLE), vanhasta t-paidasta tehty ystävänpäivä pupu ( PINKKI YSTÄVÄNPÄIVÄ PUPU) sekä syntymäpäivänä esitelty vaaleanpunainen tunika ( TÄNÄÄN KAKSI VUOTIAS). Itse pääsin alkuvuodesta ystävän aveciksi juhliin, joita varten ompelin itselleni kenkiini sopivan laukun ( PARIKSI PARIKOILLE - DIY LAUKKU).

Mahtui viime vuoteen myös herkkuja, näistä ehdoton suosikkini oli piparinmakuinen mutakakku ( JOULUNMAKUINEN MUTAKAKKU). Suolaisista suosikkini oli myskikurpitsakeitto ( MAUSTEINEN MYSKIKURPITSAKEITTO), jonka kaveriksi sopii erinomaisesti vaikka rouheiset teeleivät ( ROUHEAT KAURAISET TEELEIVÄT). Heti viime vuoden alkuun nautin myös yhden hengen brunssin, jotain joka pitäisi uusia taas pikapuoliin ( ÄLÄ UNOHDA ITSEÄSI - BRUNSSI YHDELLE).

Kodin sisustetuin paikka taisi olla aula ja sillä sijaitsevan lipaston päällinen, joka on lempipaikkani vaihtuville asetelmille. Aulan seinä sai alkuvuodesta ensimmäisen naulansa, kun kiinnitin ensimmäisen taulun seinälle ( ENSIMMÄISEN NAULAN VAIKEUS). Keväällä oli tarve karsia ja pelkistää, tuolloin aulaan asettui myös uusi matto ( VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN). Alkusyksystä pohdin bloggaamista ja tuolloin aulan lipaston päältä otetuissa kuvissa ilme on entistäkin pelkistetympi ( TAUON JÄLKEEN). Syksyn myötä sisustusinto taas palaili ja aulan seinälle ilmestyi ensimmäisen taulun kaveriksi pari pientä esinettä ( PIENTÄ SEINÄLLE).

Toki viime vuodesta ei voi unohtaa upeaa ja helteistä kesää, jota viettiin muun muassa maalla ( IHAN LOMALLA). Kaupungissa koko kesän kotia koristi juhannuskranssi, jonka aion ehdottomasti uusia myös tänä vuonna ( JUHANNUSKRANSSI). Vuoteen mahtui myös paljon fiilistelyä esimerkiksi eräästä sunnuntaista ( SUNNUNTAI MOOD) ja marraskuusta ( MELKO MAINIO MARRASKUU).

Vaikka vähän hiljaisempi, niin siitäkin huolimatta näin taaksepäin katsottuna aika mainio blogivuosi se sittenkin on ollut! Ja edessä taas yksi uusi, kuka tietää mitä se tuo tuollessaan!

-Piia