12.4.2016

SOKERISEN SULOINEN DIY PINNASUOJA + OHJE



Pinnasängyn pinnasuoja on ollut yksi monista tulevalle vauvalle hankittavista asioista. Vanhemmilla lapsillani oli samaisessa pinnasängyssä Ikean perusvalkoinen pinnasuoja, mutta koska kyseisessä kaupassa ei ole tullut viime aikoina asioitua, oli keksittävä jotain muuta. Kaunisteen ihanat kankaat tulivat tässäkin, kuten vaunuverhonkin kanssa apuun, ja niinpä ompelin pinnasuojan itse Kaunisteelta saamastani ihanasta sokeri-kankaasta.




Kun kangas on aivan täydellinen, ei lopputuloskaan voi mennä kovasti pieleen! Sanomattakin kai selvää, että pinnasuojasta tuli aivan ihastuttava ja olen erittäin tyytyväinen, että jaksoin tämän itse tehdä. Pinnasuoja on suhteellisen helppo ommella, vaikka ompelumetrejä koneella aika paljon saakin huristaa. Seuraavassa lyhykäistä ohjetta, jos joskus vastaavan ompeluun haluaa ryhtyä.




Pinnasuojaa varten tarvitsee päällikangasta, vanua sekä kanttinauhaa. Koska pinnasängyt ovat perinteisesti kokoa 60*120 cm ja ympärysmittaa kertyy yhteensä 3,6 metriä, joutuu suojan kokoamaan useammasta palasta. Itse tein palat ympärysmittojen mukaisesti siten, että kankaita yhdistävät saumat tulivat kuhunkin sängyn kulmaan. Yllä olevassa kuvassa on esitetty noin mitat, joita käytin. Mitat pitävät sisällään reilut saumavarat.

Ensimmäisenä työvaiheena ompelin päällikankaan palat yhteen, jolloin sain kaksi 3,6 metrin mittaista, 26 cm korkeaa suikaletta. Tämän jälkeen ompelin vanupalat yhteen vastaavaksi yhdeksi pitkäksi suikaleeksi.

Seuraavaksi ompelin kanttinauhasta kiinnitysnauhat, yhteensä 12 kappaletta 50 cm mittaista nauhaa, joita käytin taitettuna, jolloin kunkin sidottavan nauhan pituudeksi jää vajaa 25 cm. Kiinnitysnauhat sijoitin jokaisen kulman sekä pinnasuojan molempiin päihin ylä- ja alaraunaan sekä pitempien sivujen keskelle yläreunaan. 



Tämän jälkeen asetin päällikankaat oikeat puolet vastakkain, neulasin kiinnitysnauhat paikalleen siten, että nauhat jäävät oikeiden puolien väliin ja ompelin yhteen molemmat päädyt sekä päällikankaan yläreunan.


Kun päädyt ja yläreuna on ommeltu, käänsin työn ja pujotin vanukaitaleen kankaiden väliin. Tämän jälkeen neulasin alareunan siten, että taitoin päällikankaan reunat työn sisäpuolelle, neulasin alareunan kiinnitysnauhat paikalleen ja ompelin alareunan kiinni työn päältä. Monen monta ommeltua metriä takana ja pinnasuoja on valmis!



Jälleen yksi asia to do-listalta vedetty yli ja sänky on vauvaa varten valmiina! Ja niin alkaa olemaan vähitellen tämä äitikin... pientä kärsimättömyyttä siis jo ilmassa, mutta eiköhän siltä to do-listalla vielä jotain ajanvietettä löydy! :D

-Piia

*kangas saatu Kaunisteelta

24.3.2016

NEULOTTU LIUKUVÄRIVILTTI + OHJE



Tämä liukuväriviltti osoittautui aikamoiseksi ikuisuusneuleeksi, mutta niin se vaan viimein valmistui! Ja ihanahan siitä tuli, vähän jopa ihampi kun uskalsin edes ajatella! Ja valmistumisajankohtakin oli mitä parhain, kyllä tämän alla kelpaa nyt äitiyslomalla torkkua!

Ajatus vilttiin lähti tästä Purl Sohon Gradient Cowlista, jonka neuloin reilu vuosi sitten ja ihastuin silloin aivan valtavasti tuohon liukuväriefektiin. Sittemmin huivi löysi uuden kodin ystäväni luota ja minä halusin puikoille jotain uuttaa, jossa voisin tuota liukuväriä toteuttaa. Ideana on neuloa kaksinkertaisella langalla ja vaihtaa raidan vaihdossa toinen langoista seuraavan raidan väriin ja niin edelleen, jolloin raidoitus ikäänkuin liukuu väristä toiseen.

Viltin värivalinta oli itsellenikin yllätys kun huomasin päätyneeni violetin sävyihin! Ettei ihan oman mukavuusalueen ulkopuolelle mennyt, päädyin liuttamaan värin tummasta violetista itselleni tyypillisempään harmaaseen ja lopputulos on minusta aikasta onnistunut!




Valmiilla viltillä on kokoa noin 130 * 160 cm. Viltti on neulottu helmineuleena ja lankana on Holst Garnin 100 % villaa oleva Supersoft kaksinkertaisena. Langan menekki on reilu kilo käsialasta riippuen. Viltissä raidat levenevät työn edetessä neljän kerroksen verran siten, että violettiraita on ohuin ja harmaa levein. 

Viltissä käytetyt sävyt ovat aubergine, magenta, peony, allium ja silvergray ja se on neulottu seuraavasti: luo  6 mm pyöröpuikolle 180 silmukkaa kaksinkertaisella langalla sävyssä aubergine ja neulo 26 krs. Vaihda tämän jälkeen toinen langoista sävyyn magenta ja neulo 30 krs. Vaihda tämän jälkeen aubergine sävyyn magenta ja neulo magenta + magenta yhdistelmällä 34 krs. Etene samaan tapaan siten, että kokonaisuudessaan työn lankaraitaparit ja kunkin raidan leveys ovat seuraavat:

1-raita: aubergine + aubergine, yhteensä 26 krs
2-raita: aubergine + magenta, yhteensä 30 krs
3-raita: magenta + magenta, yhteensä 34 krs
4-raita: magenta + peony, yhteensä 38 krs
5-raita: peony + peony, yhteensä 42 krs
6-raita: peony + allium , yhteensä 46 krs
7-raita: allium + allium, yhteensä 50 krs
8-raita: allium + silvergray, yhteensä 54 krs
9-raita: silvergray + silvergray, yhteensä 58 krs. 

Päättele viimeisen kierroksen jälkeen silmukat löyhästi. Valmiissa työssä on yhteensä 378 kierrosta.



Tämä viltti taitaa olla yksi isoimmista neulomistani neuletöistä ja menee ehdottomasti suosikkieni joukkoon! Helmineule-liukuväriyhdistelmä on minusta aivan mahtava ja luulen, että ei kahta ilman kolmatta eli jotain uutta projektia tällä samalla tekniikalla täytyy jossain vaiheessa taas puikolle kehittää. Sitä ennen nautitaan pääsiäisestä, herkutellaan ja vähän myös torkutaan tämän ihanuuden alla!

Mukavaa kiirastorstaita toivotellen!
-Piia

10.3.2016

KAUNIISTA KAUNEIN VAUNUVERHO + OHJE




Tässäpä kuvatulvaa ja tarinaa diy-ohjeen kera tästä ihanaakin ihanammasta vaunuverhosta, jonka vauvaa varten tein! Olen tästä aivan fiiliksissä, sillä vielä reilu kuutisen vuotta sitten kun tyttäreni ja poikani olivat vauvaiässä, ei vaunuverhoja juuri näkynyt ainakaan täällä meillä päin, vaan mentiin perinteisellä harso+pyykkipojat yhdistelmällä. 

Tämän jälkeen jos jonkinlaista ihanaa vaunuverhoa sekä kaupoista ostettuna että itse tehtynä on osunut silmiini ja tämäkin kuului niihin haluan ehdottomasti tälle kolmannelle lapselle hankkia -juttuihin. Kun sitten sain Kaunisteelta yksi aurinkoinen päivä ihanan lähetyksen kankaita vauvaompeluksia varten ja joukossa oli tätä ihastuttavaa Matti Pikkujämsän kuvittamaa Sunnuntai-kangasta*, tiesin, että tästä syntyisi mitä kaunein vaunuverho!





Kangas on jo itsessään valtavan kaunista, mutta kirjailuhuumassani päätin tätäkin vähän koristella ja saada siitä näin varmasti uniikin. Nämä pienet kirjailut sopivat minusta erinomaisesti kankaaseen ja ovat hauska lisä valmiiseen vaunuverhoon, jollainen on muuten todella simppeli tehdä itse. Seuraavassa jonkin sortin ohje, miten oman vaunuverhon voi ommella.



Vaunuverhoa varten tarvitset kaksi kappaletta vaunun kopan reunan muotoon leikattua kangaspalaa. Itse piirsin suuntaa antavan mallin vaunukopan reunasta isoa paperiarkkia apuna käyttäen, jota sitten käytin kaavana kankaita leikatessani. Kankaiden lisäksi tarvitset palan tukikangasta, sirkkarenkaita, itse käytin 11 mm renkaita, sekä muutaman pätkän nauhaa, jonka itse ompelin kanttinauhasta.



Kankaiden muotoon leikkaamisen jälkeen silitä kangaiden nurjalle puolelle palat tukikangastan niihin kohtiin, johon sirkkarenkaat tulevat. Nuppineulaa sitten kankaat oikeat puolet vastakkain. Laita nauhat vaunuverhon alareunan tuntumaan molemmin puolin, noin 10-15 alareunasta siten, että nauhat jäävät kankaiden oikeiden puolten väliin. Ompele tämän jälkeen reunat lukuunottamatta alareunaa. Käännä työ oikein päin, taita alareunat työn sisään, silitä ja ompele alasauma kiinni.

Mikäli haluat kirjailla kangasta, tee se ennen kankaiden yhteen ompelua tai ennen kuin ompelet alareunan kiinni. Näin kirjailun nurjapuoli jää kankaiden väliin. Kiinnitä tämän jälkeen sirkkarenkaat kohdille, jonne olit silittänyt tukikankaat, ohjevideo renkaiden kiinnittämisestä löytyy esimerkiksi täältä.



Sitten ei muuta kun kiinnitysrenkaat paikalleen ja verho vaunuun! Omat kiinnitysrenkaani tilasin MiniQn verkkokaupasta, josta löytyi hyvä valikoima vaunurenkaita jos jossakin värissä. Tuo minun valitsemani väri saattaa paljastaa ehkä jotain vauvan arvellusta sukupuolesta... ;)

Kyllä tämän vaunuverhon koristamilla kärryillä nyt sitten passaa kylillä kulkea! Se on sitten vaan niin ihana, eikö!

-Piia

*kangas saatu Kaunisteelta

17.1.2016

DIY MOBILE VAUVALLE + OHJE



Sain joululahjaksi parin Finlaysonin elefantti keittiöpyyhkeitä ja kun pyyhkeitä oli kaksi, raaskin niistä toisen leikellä jatkojalostusta varten. Molemmat isommat lapset ovat selvinneet vauva-aikansa hyvin ilman minkäänlaisia mobileja, mutta nämä elefantit suorastaan vaativat päästä uuden tulokkaan vauvamobileksi! 

Niinpä ryhdyin tuumasta toimeen ja askartelin vauvalle jo valmiiksi tälläisen söpöyden, sillä sellainen siitä minusta tuli, hurjan söpö kaikessa epätasapainossaan, joka ei minusta tätä tekelettä haittaa vaan päinvastoin, kuuluu asiaan!

Innostuin tästä niin, että otin myös muutaman making of -valokuvan, mikäli joku samanmoisen joskus haluaa askarrella. Seuraavassa hyvin suurpiirteiset ohjeet vauvamobilen tekoon.



Mobilen rungoksi tarvitset jonkinlaiset kepit. Minulla oli käytössä Biltemasta askartelukäyttöön hankkimiani jämäköitä sytytystikkuja. Liimasin kaksi tikkua ristiin ja porasin kunkin tikun päähän sekä keskelle pienet reiät. Tämän lisäksi käytössäni oli ohutta nahkanarua, erilaisia helmiä sekä kankaasta leikattuja kuvioita eli tässä tapauksessa elefantteja ja vanua kuvioiden täyttämiseksi.


 
Ensimmäiseksi ompelin elefantit mobilea varten, tämä on projektin aikaa vievin osuus. Oikeat puolet vastakkain ja selkään sopivalle kohdalle ripustusnaru siten, että ripustettava osa jää oikeiden puolten sisälle. Kääntämistä ja vanulla täyttämistä varten sopivaan kohtaan tulee jättää pieni aukko, jonka voi täyttämisen jälkeen sulkea joko koneella tai käsin. 




Kun tarvittava määrä kuvioita on ommeltu, voi naurun koristaa helmillä. Yksi helmi ja pitempi narunpätkä tulee säästää ripustamista varten. Puuristikon alapuolella oleva helmi pitää ripustusnarun paikallaan ja puutikkujen yläpuolelle tulevat helmet taas pitävät koristeena roikkuvat osat paikoillaan. Naurut voisi toki yksinkertaisesti solmiakin tikkujen ympärille, mutta minusta näin tuli kivempi.

Jos mobilen haluaa olevan tasapainossa, tulisi jokaisen roikkuvan osan olla samanpainoisia. Itse halusin kuitenkin käyttää kussakin osassa vähän eri määrän helmiä, joten ihan tasapainossa tämä omani ei ole, mutta kuten tuossa jo aiemmin kirjoitin, minusta se ei haittaa mitään. Täydellisiä voi ostaa kaupasta, epätäydelliset taas on suurella rakkaudella askarreltuja!

Hetken saa tämä elefanttijoukko vielä odotella paikalleen pääsyä ennen kuin se ripustetaan pinnansängyn päälle ilostuttamaan vauvaa. Tosin aika juoksee taas niin, että sekin aika taitaa olla enemmin kuin huomaan!

Mukavaa alkavaa pakkasviikkoa, meillä se alkaa edelleen sairastellen, joten muutakin diyta saattaa olla piankin taas luvassa.

-Piia