SATEENKAARIA YSTÄVILLE

Kun ensimmäisen  sateenkaariryijyn tekeminen oli niin mieluisaa, päätin tehdä toisen ja kolmannen. Niistä tuli miniversiot, jotka ovat minusta aivat ihanat! Söpön sievät ja sopivasti vaaleanpunaiset. Ajattelin, että ehkä muutama ystäväkin saattaisi niistä pitää. Niinpä kiinnitin ne korttiin, pistin kuoreen ja laitoin postiin sopivasti ystävänpäiväksi. 

Jokainen ystävä ansaitsisi oman sateenkaarensa, joten ehkä teen näitä vielä lisää! Vaaleanpunaisia ajatuksia lähetän kuitenkin sitä ennen jokaiselle ja samoin Sinulle, oikein hyvää ystävänpäivää!

-Piia

SATEENKAARIRYIJY

Spontaani askartelu on jäänyt nykyisin harmillisen vähälle. Isoimpien lasten ollessa pienempiä kaikenlaista tuli väsättyä aina inspiraation iskiessä tai hyvän idean löydyttyä. Nyt kun kuopus lähenee kolmea ikävuotta alkaa hänestä kuoriutua jo oikein mainio askartelukaveri. Hänen puuhaillessaan omien askartelujensa parissa olen taas pitkästä aikaa innostunut askartelemaan myös itse. 

Olohuoneeseen takan viereen olen ideoinut jo jonkin aikaa pientä ryijyä tai vastaavaa. Erilaisia kauniita sateenkaariryijyjä on näkynyt siellä täällä ja kun lauantain lankakauppareissulta tarttui mukaan muutamia ihanan sävyisiä lankoja, syntyi pienen askartelukaverini seurassa samanmoinen tuohon pienelle seinänpätkälle.

Ideoita etsiessäni löysin hyvän ohjeen, jota sovelsin omassani.  Ohjeessa käytettyä köyttä ei nurkista löytynyt, sen sijaan niputin erilaisia lankoja, jotka teippasin yhteen siten, että teippaus jäi piiloon päälle kieputetun langan alle. Tein myös kaarista eri mittaisia vähän rennomman lopputuloksen aikaan saamiseksi.

Tuollainen lankojen kieputtelu ja väriyhdistelmien suunnittelu tuntuu erityisen rentouttavalta ja mukavalta puhalta. Siinäkin määrin, että tämä ei suinkaan jäänyt ainoaksi sateenkaareksi, joka viikonlopun aikana syntyi! Niistä muista ehkä myöhemmin vielä lisää. Tämä yksilö sen sijaan sopii minusta oikein mainiosti tuohon paikalleen ja tuo mukavaa leikkisyyttä olohuoneeseen, tykkään kovasti! Mutta kukapa ei, pieni vaaleanpunainen sateenkaari ripauksella kultaa ei voi olla kuin ihana!

-Piia

IHANAT ILTAPALASÄMPYLÄT

Gluteenittomassa ruokavaliossa kaipaan aika ajoin ruisleipää ja tuolloin tuoreen, lämpimän ruisleivän tuoksu nostaa veden kielelle. Olen huomannut, että tattarin käyttäminen leivonnassa on itselleni lähinnä rukiin makua. Olenkin kokeillut erilaisia reseptejä, joihin olen lisännyt tattaria rukiisen maun aikaansaamiseksi. 

Leivän tai sämpylöiden leivonta ei ole vahvuuteni, mutta olen onnistunut nyt työstämään reseptin, jolla saa sisältä pehmeitä, päältä rapeita, ihanan maukkaita ja aavistuksen rukiin makuisia gluteenittomia sämpylöitä. 

GLUTEENITTOMAT ILTAPALASÄMPYLÄT

5 dl vettä

1 pss kuivahiivaa

2 tl ksantaania

1 tl suolaa

1 dl tattarijauhoja

2 dl kaurahiutaleita

1 dl vaaleita gluteenittomia jauhoja

4-5 dl kaurajauhoja

1 rkl juoksevaa hunajaa

Sekoita keskenään tattarijauhot, kaurahiutaleet, vaaleat jauhot sekä kuivahiiva, ksantaani ja suola. Jotta kuivahiiva toimii, lämmitä vesi reilusti kädenlämpöä lämpimämmäksi, noin 42 asteiseksi. 

Lisää jauhoseos veden sekaan ja sekoita hyvin. Lisää tässä vaiheessa myös hunaja. Lisää vähitellen kaurajauhoja taikinan joukkoon. Taikinaa ei tarvitse varsinaisesti vaivata, hyvä sekoitus lusikalla riittää. 

Jätä osa kaurajauhoista sämpylöiden pyörittelyä varten. Pyörittele sämpylät kädessä runsaan jauhon avulla noin tennispallon kokoisiksi sämpylöiksi. Taikinasta tulee noin yhdeksän sämpylää. Paista 220 asteisessa uunissa noin 35 minuutin ajan.

Ihanaa herkkua ja erityisen maukasta iltapalalla teekupposen kera! Ja toki runsaalla voilla!

-Piia

ERÄS SUNNUNTAI

Ensi oli laiska lauantai ja tänään on samanlainen, vähintäänkin yhtä saamaton sunnuntai. Kun ulkonakin tuulee ja tuiskuttaa melkein myrskyn verran, ei tarvitse edes ulkoilua miettiä. Voi hyvällä omalla tunnolla kököttää sisällä tehden ei juuri mitään, mutta samalla juuri sitä tärkeintä. Laittaa tulta takkaan, syödä pullaa, istua yhdessä sohvalla ja pistää uudet villasukat puikoille. Sellaisia sunnuntaita saisi mahtua kalenteriin useamminkin. Kun osaisi vieläkin paremmin tekemättömyyden taidon.

-Piia