Kotia ovat viimeiset kuukaudet koristaneet maljakoissa lähes yksinomaan oman perennapenkin kukat tai ojanpientareelta matkaan poimitut luonnonkasvit. Kun ilmaisen kukkakaupan valikoima käy pikkuhiljaa vähiin, olen muutamaan otteeseen kääntynyt jo kukkakaupan puoleen.
En varsinaisesti ole kukkivien kukkien ystävä ja kuten olen aiemminkin kertonut, pidän enemmän risuista, oksista ja muista erikoisuuksista, joita usein löytyy sieltä kukkakauppojen takapöydiltä. Tykkään myös valita sellaisia kasveja, jotka kestävät mahdollisimman pitkään ja nyt taas entistä enemmän pinnalla oleva kuivakukkatrendi sopii minulle erityisen hyvin.
Olohuoneen ja keittiön ruokapöytien päällä maljakoista löytyy tällä hetkellä jo vähän kuivuneita ruostekukkia. Kukkakaupassa kerrottiin, että vielä hieman vihertävä kukinto muuttuu pikkuhiljaa kokonaan kauniin ruosteenväriseksi ja kukan voi antaa kuivua. Herkkä, hentoinen ja kauniin värinen.
Aulan kaapin päällä taas on isot ja näyttävät kuivuneet kukinnot. Näiden nimiä en tietänkään enää muista, jotain tekemistä sillä oli porkkanan kanssa, mutta nimestä viis, kauniita ovat nämäkin.
Sekä ruostekukka että mystinen porkkana ovat molemmat hyvin syksyyn sopivia ja kestävät kunnes niihin kyllästyn. Ja kumpainenkin kustansi vain muutaman euron per oksa, ei huono ominaisuus sekään!