14.6.2019

KOTI ARJEN HELPOTTAJANA - ETEISESTÄ EN LUOVU


Mikä sinun kodissasi helpottaa arjen sujuvuutta? Mikä taas tekee arjesta hankalampaa? Mistä et arjen toimivuuden nimissä luopuisi? Entä minkä muuttaisit, jos voisit? Näihin kysymyksiin Muotoseikka -blogin Vilja haastoi sisustusbloggaajaporukkamme kesäkuussa vastaamaan.

Olemme asuneet kodissamme pian yhdeksän vuotta ja tuossa ajassa kodin toimivat ja vähemmän toimivat seikat ovat tulleet hyvin tutuiksi. Toisaalta tuossa ajassa perheen ja lasten kasvaessa myös tarpeet kodille ovat ehtineet muuttua, onneksemme kotimme on osoittautunut toimivaksi myös muutosten myötä. 



Arjessamme ehdottomasti yksi toivimimmista ratkaisuista on suuri eteinen. Kolmen lapsen ja kahden aikuisen suhatessa ruuhkavuosissa sinne tänne, on tilava eteinen ollut korvaamattoman arvokas. 

Lasten ollessa pienempiä eteiseen on mahtuneet niin vaunut kuin turvakaukalot, nykyisin erilaiset harrastusvälineet laskettelumonoista jääpallo- ja jalkapallovarusteisiin mahtuu pukemaan sujuvasti ylleen ja kun tilaa on riittävästi, emme aamukiireissäkään törmäile toisiimme. Tilava eteinen toimii mainiosti myös sählykenttänä, tanssilattiana tai voimisteluareenana.  



Eteisessämme on runsaasti säilytystilaa vaatteille ja kengille liukuovien takana, jokaiselle perheenjäsenelle löytyy oma laatikko ja vaatetanko ja näin omat kamppeet ovat helposti löydettävissä. 

Itselleni on tärkeää, että kaiken kirjavat vaatteet saa ovien taakse piiloon enkä niin välitä naulakoista. Niitäkin on kuitenkin eteisessä hyvä olla, varsinkin lapsille sopivalla korkeudella, silloin on edes pieni mahdollisuus, että takit päätyisivät jonnekin muualle kuin mytyssä lattialle. 





Mitä sitten muuttaisin jos voisin? Pääasiassa olen tyytyväinen kotimme toimivuuteen ja arjessa ei juurikaan ole asioita jotka sujuisivat paremmin jos jokin kodissa olisi toisin. Kodinhoitohuoneessa oleva toinen sisäänkäynti voisi toki olla hieman suurempi ja myös siellä voisi olla säilytystilaa erityisesti lasten ulkovaatteille. Toisaalta iso eteinen kompensoi hyvin myös tuon tilan kokoa ja tuskin ne vaatteet sielläkään itsestään naulakkoon päätyisivät eli käyttäjäkoulutuksesta se taitaa enemmän olla kiinni. 

Jos puolisoltani kysytään, mikä sujuvoittaisi arkea, olisi vastaus ehdottomasti suuremmat varastotilat. Ja kieltämättä erilliselle ulkovarastolle olisi kyllä käyttöä. Polkupyörät ja polttopuut, kottikärryt ja lumikolat sekä erilaiset urheiluvälineet vievät valtavasti tilaa ja kaksi pientä varastoa, jotka kodistamme löytyvät ottaisivat varmasti mielellään kaverikseen kolmannen. Toisaalta organisoimalla ja vähentämällä tarpeettomia tavaroita pääsee jo aika pitkälle tässäkin.



Toimiva koti on ehdottamasti iso tekijä sujuvaan arkeen. Kun kaikille toiminnoille ja tavaroille löytyy kodista oma paikkansa, on arjen askareista suoriutuminen huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa. 

Vilja kokoaa haastepostaukset heinäkuussa vielä yhteen, kannattaakin käydä silloin kurkkaamassa millaisia arjen helpottajia muilta löytyy.

-Piia

6.6.2019

SYREENIN TUOKSUA


Tänäkin kesänä syreenin tuoksu huumaa ja kauneus lumoaa! Pienistä herkistä kukista muodostuvat röyhymäiset kukinnot ovat näyttäviä ja jo muutamasta oksasta saa komean kimpun. 

Omalle pihalle maalta aikoinaan tuodut syreenit kukkivat parhaillaan ensimmäistä kertaa, mutta niistä en raaskinut vielä oksia poimia. Onneksi villiintyneitä syreenejä löytyy lähiympäristöstä myös maljakkoon poimittavaksi.




Kesäkukkien kestävyys maljakossa on välillä vähän niin ja näin. Muutamalla pienellä kikalla syreenin oksat ja muut kesäkukat saa kestämään paremmin. 

  • poimi kukat mahdollisimman myöhään illasta
  • leikkaa kukat puhtailla saksilla ja aseta ne heti veteen
  • syreeni ja pioni vaativat erikoiskäsittelyn, jossa kasvin varsi kastetaan kiehuvaan veteen noin viiden sentin mitalta noin minuutin ajaksi
  • käytä vain puhdasta maljakkoa ja poista alimmat lehdet, jotta ne eivät jää veteen
  • käytä vedessä leikkokukkavirkistettä



Luonnonkukkakauppa ollessa taas auki ja tarjonnan ollessa mitä parhainta, on ihana päästä sitä hyödyntämään. Pientareen reunojen kukista ja oman perennapenkin kasvateista löytää juuri nyt aina jotain maljakkoon sopivaa. Yksi syy lisää rakastaa kesää!

-Piia

30.5.2019

JUURI NYT ON HYVÄ NÄIN


Onpahan ollut kaikenlaista hulinaa elämässä viimeisten viikkojen ajan. Viikkoihin on mahtunut normaalin arjen ja lasten kevään juhlien lisäksi monen monta junassa istuttua tuntia ja reissua Helsinkiin, jotka ovat valmistaneet ensi viikolla alkavaan mielenkiintoiseen uuteen työhön. Tosin uusi työ on vähän harhaanjohtava termi, sillä moni asia pysyy ennallaan kuten työnantaja, työkaverit ja jopa fyysinen työpiste, mutta tehtävät vaihtuvat toisiin ja luvassa on paljon uuden opettelua ja haasteita, jotka otan ilolla vastaan.




Myös vapaa-ajalla on ollut jos jotakin menoa, viimeisimpänä viime viikonlopun ihana sisustusbloggaajasiskojen reissu Vaasaan, jossa meidän vajaan kahdenkymmenen hengen mahtavaa porukkaa emännöi ihana Maiju yhdessä matkan tarjonneiden Somessa.com ja VisitVaasan kanssa. Harvoin mahtuu yhteen viikonloppuun niin paljon hyviä keskusteluja, naurua, tanssia ja ihania ihmisiä, joita yhdistää sama harrastus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet. Onni on olla tuollaisessa porukassa mukana.



Kun muussa elämässä tapahtuu, kotona pysyy kaikki paikallaan ja se tuntuu mukavalta. Normaalisti kipot ja kupit tuppaavat vaihtamaan paikkaansa hyvinkin usein, mutta nyt moni asia ja esine ovat olleet naulittuna ja pölyttymässä paikalleen jo pitemmän aikaa. Kun ajatukset poukkoilevat juuri nyt normaalia enemmän sinne tänne, kodin pysähtyneisyys tuo mukanaan kaivattua levollisuutta. Juuri nyt on hyvä näin!

-Piia

22.5.2019

KOHTI KESÄKEIDASTA




Viime aikojen aurinkoiset ja lämpimät kesäpäivät ovat inspiroineet laittamaan kodin terasseja kesäkuntoon. Erityisen innoissani olen ollut pikkuterassistamme, jonka lasitimme viime syksynä.

Lasitus on ollut puheissa jo useamman vuoden ja erityisesti puolisoni on lasitetusta terassista haaveillut. Itse olen suhtautunut asiaan aika neutraalisti, olen ajatellut sen olevan kiva lisä, mutta ei mikään välttämättömyys. Kunnes tuli kevät, joka on osoittanut, että lasitus on ollut mitä parhain ratkaisu!

Terassia ennen yhdeltä sivulta rajanneen tumman rimoituksen poisto lasituksen tieltä toi aivan uutta valoa sekä terasille että myös sisätiloihin. Terassi tuntuu nyt suuremmalta ja kytkeytyy entistä paremmin sisätiloihin. Puhumattakaan juuri nyt kaikkialla leijuvasta siitepölystä, joka pysyy lasituksen ansioista terassin ulkopuolella. 




Kesäkukat ovat vielä toistaiseksi jääneet kauppoihin ja terassilla vihertävät nyt yrtit, tomaatin taimet sekä hauska bambukasvi, jotka toivottavasti viihtyvät lämpimällä ja suojaisella paikallaan. Kesän myötä lisää vihreitä varmasti vielä löytää tiensä terassille, toiveena on sopiva sekoitus hyöty- ja koristekasveja luomassa viihtyisää kesäkeidasta.





Pikkuterassimme on entistäkin viihtyisämpi ja terassin käyttö on lisääntynyt aikaisemmasta. Jotain pientä säilytykseen sopivaa terassille vielä kaipaan. Samoin ajatuksena on ripustaa toiselle seinälle valkoiset verhot tuomaan vähän näkösuojaa naapuriin, suojaamaan pahimmalta paahteelta ja heilumaan kauniisti tuulessa!

-Piia

11.5.2019

MAISTUISIKO DONITSI?


Innostuin vapun teinoolla testamaan kuinka donitsien teko kotona sujuu. En tiedä sitten oliko testauksen lopputulema lopulta hyvä vai huono, sillä testikerta ei suinkaan ole jäänyt ainoaksi ja donitseilla on tuon jälkeen tullut herkuteltua useamminkin, maistuisivat vaikka jokapäivä!

Alunperin halusin korvata vappumunkit donitseilla ja kokeilla pääsisikö helpommalla kun ei tarvitse kuuman rasvan kanssa leikkiä. Ja pääsihän sitä, maku ei ehkä ollut niin vappuinen, mutta sitäkin herkullisempi ja ehdottomasti munkkeja paremmin mihin tahansa vuoden aikaan sopiva.  




Hankin donitseja varten donitsipellin, jossa valmistuu kerralla 12 pienehköä donitsia. Ovat juuri sopivan kokoisia, eivät liian suuria, mutta eivät myöskään niin pieniä, että välttämättä tarvitsisi kahta kerralla syödä. Ellei sitten halua, meillä on haluttu, mielellään vaikka kolmekin.

Donitsien resepti on hyvin simppeli ja nopea. Ainoa hieman työläämpi vaihe on pursottaa donitsitaikina pellille, mutta sekin on varsin armollista hommaa, sillä pursotus tasaantuu uunissa eikä pursotuksen jäljen tarvitse olla niin justiinsa. 




Gluteenittomat donitsit

50 g voita
1 dl kermaa tai maitoa
1 kananmuna
2 dl vaaleita gluteenittomia jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl kaardemummaa
0,5 tl suolaa
1 dl sokeria

Sulata voi ja anna jäähtyä hetki. Vispaa maito ja kananmuna keskenään ja lisää joukkoon voisula. Sekoita kaikki kuivat aineet ja sokerit keskenään ja lisää vähitellen maito-muna-voiseoksen joukkoon. Sekoita kunnes taikina on tasaista.

Voitele donitsivuoka voilla tai öljyllä. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota donitsivuokaan. Älä täytä rinkuloita ihan täyteen, vain reilu puoleen väliin saakka. Taikina riittää noin 12 donitsiin. 

Paista 200 asteisessa uunissa keskitasolla noin 6-8 minuuttia, kunnes donitsit ovat kauniin kullan ruskeita. Anna donitsien olla hetki vuuassa ja kumoa tämän jälkeen jäähtymään.

Koristele donitsit esimerkiksi maitosuklaalla. Sulata noin 200 g suklaata, kasta donitsit suklaasulassa ja koristele valkosuklaalla, nonpareleilla, kookoshiutaleilla, pähkinärouheella tai muulla haluamallasi tavalla. Anna suklaan kovettua ennen tarjoilua.




Luulen, että donitsit löytävät meillä vastaedes ainakin syntymäpäiväpöytään. Varsinkin lasten kaverisynttäreillä kakku on yleensä turhaa tarjottava, mutta värikkääksi koristellut pienet donitsit tekevät varmasti kauppansa. 

Ja aivan varmasti sopivat myös huomenna äitienpäiväpöytään! Donitsien koristelu on kovasti lasten mieleen ja pienillä sormilla syntyy juuri niitä ihania, persoonallisia ja parhaita leivonnaisia äideille ja mummoille tarjottavaksi.

-Piia

5.5.2019

VARJOSSA VIIHTYVÄ VIHERKASVI



Piha- ja puutarhahommat sekä kesäkukat ovat vielä toistaiseksi saaneet odotella itseään, kiitos takatalven. Ulkokukkakauden viipyessä ostin pitkästä aikaa sisälle uuden viherkasvin, alokasian eli juurakkovehkan. Olin ihastellut ystäväni luona näyttävälehtistä kasvia ja satunnaisella kukkakauppareissulla vastaavan nähdessäni päätin hankkia sellaisen myös omaan kotiin.



Olin ajatellut kasvia olohuoneen kirjahyllyyn, mutta se osoittautui sinne liian suureksi. Paikka löytyi makuuhuoneesta, jonne se sopiikin mainiosti. Tumma seinä on hyvä tausta erikoisille, värikkäille lehdille. Makuuhuone on osoittautunut valon puolesta haasteelliseksi viherkasveille, mutta alokasian pitäisi viihtyä varjoisassa, toivottavasti hän kelpuuttaa paikkansa.



Nyt siis peukut pystyyn, että uusi kasvitulokas viihtyisi ja että viimein päästäisiin kunnolla kevään viettoon ilman lunta ja pakkasta ja vilua ja viimaa!

-Piia  

26.4.2019

IHANA MOON



Kauniin pyöreä, sametinpehmeä ja täydellisen vaaleanpunainen! Olohuoneen uusi ihanuus, Hakolan Moon rahi on juuri niin kaunis kun olin uskaltanut toivoa! Rahin myötä olohuoneessa tammikuussa alkanut huonekaluralli on saatu päätökseen ja tällä kalustuksella on tarkoitus nyt elellä tovi jos toinenkin. 



Olen ollut ihastunut Moonin siitä alkaen kun sen ensi kertaa Hakolan mallistossa näin. Samettinen pinta ja reilu koko tuntuivat houkuttelevilta. Ennen huonekalujen pyörittelyä rahille ei ole ollut olohuoneessa tilaa, mutta nyt kun mahdollisuus sen hankkimiselle tuli, en voinut sitä vastustaa.




Ensimmäinen ajatukseni oli hankkia rahi greigen sävyssä.  Lepakkotuolin tuleminen muutti kuitenkin suunnitelmaa ja päädyin lopulta ikisuosikkiväriini vaaleanpunaiseen. Onneksi! Vaaleanpunainen rahi on kuin ihana, suloinen ranskanpastilli keskellä olohuonetta!



Rahin päälle mahtuu useampikin jalkapari ja koska se on painava, pysyy se erinomaisesti paikallaan eikä liusu ikävästi jalkojen alta pois. Kokonsa puolesta toimittaa myös tarvittaessa sohväpöydän virkaa. Aika täydellinen tapaus kaikin puolin! 

-Piia

15.4.2019

3-VUOTIAAN JUHLAT


Sitä huomaa, että kolmannen lapsen kohdalla alkaa syntymäpäiväjuhlien järjestäminen sujumaan jo vähän pienemmällä taikka sitten ainakin vähän lyhyempiaikaisella stressillä. Kun kahden ensimmäisen lapsen ollessa pieniä juhlia alkoi suunnittelemaan jo viikkoja etukäteen, kolmannen kohdalla homma hoituu muutamassa illassa. Nopealla netin selaamisella luottoreseptien kaveriksi etsitään jotain pientä uutta, jo olemassa olevien koristeiden kaveriksi haetaan kauppareissulla muutama lisäilmapallo ja pöytäliina sujahtaa pöytään vallanmainiosti silittämättäkin.

Mutta yhtä paljon minä edelleen juhlien suunnittelusta ja järjestelystä pidän! On ihanaa suunnitella tarjottavat, kattaa pöytä herkuilla ja saada sukulaiset ja ystävät pöydän ääreen istumaan ja rupattelemaan. 



Perheemme pienintä, nyt jo kolmevuotiasta, juhlittiin sunnuntaina. Juhlapöydästä löytyi jo perinteeksi muodostuneen porkkanakakun ja mutakakun lisäksi  kreikkalainen voileipäkakku, tortillawrappeja kahdella täytteellä, keksejä ja karkkeja sekä ihastuttava numerokakku, joka tehtiin  tällä Kinuskikissan ohjeella. Pursotusapuna oli rakas kälyni, jolta homma hoitui huomattavasti kätevämmin kuin minulta ja minä sain keskittyä vain koristeiden asetteluun. Tämänkin osaan jo nykyisin paremmin, pyytää apua niin ehtii itsekin keittiön puolelta kahvipöytään!



Parasta juhlissa on kuitenkin se pienen ihmisen ilo, joka kasvoilla loistaa hänen omilla syntympäivillään! Ja näistä juhlista on hyvä jatkaa juhlia pääsiäisen ja melkeinpä heti perään vapun merkeissä!

-Piia

7.4.2019

SYÖMÄÄN!



 yhteistyössä  Syömään! -tapahtuma

Viikon päästä lauantaina, 13.4.2019 vietetään Jyväskylässä toistamiseen  Syömään! -tapahtumaa, päivää jolloin erityisesti lapset ovat tervetulleita syömään ja nauttimaan lukuisiin tapahtumassa mukana oleviin ravintoloihin. 

Syömään! -tapahtuman ajatuksena on, että lapset ansaitsevat hyvää ruokaa siinä missä me aikuisetkin. Tapahtumalla halutaan madaltaa lapsiperheiden kynnystä tutustua kaupungin ravintolatarjontaan, rohkaista kokeilemaan uusia ravintoloita ja maistamaan uusia makuja.



Perheemme sai kutsun tutustua ennakkoon yhteen tapahtumassa mukana olevaan ravintolaan.  Ruoka- ja ravintolakulttuurin opettaminen lapsille on osa lasten ruokakasvatusta, tapa opettaa lapsille positiivista suhtautumista ruokaan ja rikastuttaa lasten ruokakokemuksia ja juuri tämän vuoksi otimme kutsun ilolla vastaan ja vierailimme viime tiistaina Jyväskylän yläkaupungilla sijaitsevassa  Ravintola Sohwissa

Sohwilla on pitkät perinteet Jyväskylän ravintolakulttuurissa. Yläkaupungin olohuoneena tunnettu Sohwi on perustettu ja toiminut samalla paikalla Seminaarikadun ja Vaasankadun kulmassa vuodesta 1968 alkaen. Sohwi on tunnettu rennosta fiiliksestä, rockhenkisyydestä ja hyvästä ruuasta, josta löytyy myös useita vegaanisia vaihtoehtoja. Itselleni Sohwi on profiloitunut aikuisille suunnattuna ravintolana, jossa itse olen käynyt enemmän istumassa iltaa ystävien kanssa kun syömässä. Mielenkiinnolla siis menimme katsomaan mitä Sohwilla on tarjota lapsiasiakkaille.



Sohwin rento ilmapiiri on omiaan ottamaan vastaan lapsiasiakkaat. Minulle on tärkeää, että lapsi saa olla lapsi myös ravintolassa ja kun tunnelma välittyy ystävällisenä ja avoimena kuten Sohwissa, on siellä jokaisen perheenjäsenen helppo olla. 

Sohwissa ei ole erillistä ruokalistaa lapsille. Suurin osa ruokalistan annoksista on mahdollista tilata lapsille puolta pienempänä puoleen hintaan. Lapset otetaankin Sohwissa huomioon yhdenvertaisina asiakkaina aikuisten kanssa ja tämä on minusta hieno asia.



Juuri uudistuneella ruokalistalla on monipuolinen valikoima annoksia, joista jokainen löytää varmasti itselleen sopivaa syötävää. Pitkän harkinnan jälkeen koululaiset valitsivat listalta itselleen mehevät burgerit ja kohta kolmevuotias nautti herkullisesta béarnaisekanasta.

Jälkiruuaksi lapsille maistui jyväskyläisen  Art Gelaton suussa sulavat artesaanijäätelöt ja sorbetit. Makuina mansikka, vanilja ja hedelmäturkinpippuri todettiin kaikki superherkullisiksi! Pienet lusikat eksyivät myös minun syömääni chiavanukkaseen, joka on yksi kevään sesonkilistan annoksista, yksi parhaista koskaan syömistäni jälkiruuista, taivaallisen hyvää!



Koululaiset arvioivat ruuan olleen viis kautta viis eli erinomaista. Erityismaininnan sai Beast Burgerin jalapenohillo, joka oli syöjänsä mukaan sairaan hyvää! Ravintolan ilmapiirin koululaiset analysoivat olevan boheemi.

Kohta kolmevuotiaan ruoka-annoksen rucola luovutettiin äidille, kun taas jälkiruuan päällä ollut vohveli syötiin myös isän annoksesta. Häntä ilahduttivat erityisesti ikkunan ohi ajavat bussit, jotka riittivät viihdyttämään koko parituntisen ravintolavierailun ajan.



Meillä aikuisilla on tärkeä rooli lasten ruokatottumusten kehityksessä ja näitä kehitetään myös yhteisillä ravintolavierailuilla. Ravintolassa maistetut uudet maut ja uudet ruuat monipuolistavat lasten ruokakokemuksia. Samalla voidaan myös opetella yhdessä ravintolassa käyttäytymistä, toisten ruokailijoiden huomioon ottamista ja kiireetöntä seurustelua ilman keskeytyksiä.

Ensi lauantaina kaikki tämä on tehty varsin helpoksi niin Sohwissa kuin kolmessatoista muussa jyväskyläläisessä ravintolassa. Suosittelenkin lämmöllä etsimään joukosta omalle perheelle sopivan ravintolan, tekemään pöytävarauksen ja huudahtamaan ensi lauantaina että Syömään!

-Piia

24.3.2019

KEVEYTTÄ VALOSTA



Joka kevät valon määrä pääsee yllättämään! Pitkän pimeän kauden jälkeen tuntuu aina yhtä uskomattomalta, miten päivät ihan yhtäkkiä ovatkin jo niin pitkiä, että vielä seitsemän aikaan on tänäänkin ollut valoisaa. 

Pidän talvesta kovasti enkä oikein haluaisi pimeydestä valittaa, mutta kyllä sitä huomaa valon lisääntyessä miten paljon valo antaa energiaa. Alkuvuodesta väsymys on vaivannut aika ajoin todella paljon, nyt tuntuu että tuo väsymys on pikkuhiljaa voitettu ja talviuni on taakse jäänyttä aikaa.




Valo tuo keveyttä paitsi sydämeen, myös kotiin. Tässä vaiheessa vuotta kodin ilmeen on ollut tapana keventyä ja vaaleantua. Yksinkertaisuus viehättää, vähän kun valmistuisi vastaanottamaan pian lumen alta paljastuvaa vihreyttä ja muita kevään värejä. 

Ja toivottavasti myös ne viime syksynä multaan piilotetut kukkasipulit! En enää muista mitä kaikkea maahan laitoin, ehkä jotain vastaavaa kun maljakosta nyt löytyvät hentoiset kukat.



Ihanan viikonlopun jälkeen, johon on kuulunut ystäviä, ulkoilua ja urheilua, voi hyvillä mielin taas astua arkeen, josta sääennusteen mukaan on luvattu varsin keväistä ja aurinkoista ja toivottavasti myös tunnelmaltaan varsin kepeää!

-Piia