30.5.2019

JUURI NYT ON HYVÄ NÄIN


Onpahan ollut kaikenlaista hulinaa elämässä viimeisten viikkojen ajan. Viikkoihin on mahtunut normaalin arjen ja lasten kevään juhlien lisäksi monen monta junassa istuttua tuntia ja reissua Helsinkiin, jotka ovat valmistaneet ensi viikolla alkavaan mielenkiintoiseen uuteen työhön. Tosin uusi työ on vähän harhaanjohtava termi, sillä moni asia pysyy ennallaan kuten työnantaja, työkaverit ja jopa fyysinen työpiste, mutta tehtävät vaihtuvat toisiin ja luvassa on paljon uuden opettelua ja haasteita, jotka otan ilolla vastaan.




Myös vapaa-ajalla on ollut jos jotakin menoa, viimeisimpänä viime viikonlopun ihana sisustusbloggaajasiskojen reissu Vaasaan, jossa meidän vajaan kahdenkymmenen hengen mahtavaa porukkaa emännöi ihana Maiju yhdessä matkan tarjonneiden Somessa.com ja VisitVaasan kanssa. Harvoin mahtuu yhteen viikonloppuun niin paljon hyviä keskusteluja, naurua, tanssia ja ihania ihmisiä, joita yhdistää sama harrastus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet. Onni on olla tuollaisessa porukassa mukana.



Kun muussa elämässä tapahtuu, kotona pysyy kaikki paikallaan ja se tuntuu mukavalta. Normaalisti kipot ja kupit tuppaavat vaihtamaan paikkaansa hyvinkin usein, mutta nyt moni asia ja esine ovat olleet naulittuna ja pölyttymässä paikalleen jo pitemmän aikaa. Kun ajatukset poukkoilevat juuri nyt normaalia enemmän sinne tänne, kodin pysähtyneisyys tuo mukanaan kaivattua levollisuutta. Juuri nyt on hyvä näin!

-Piia

22.5.2019

KOHTI KESÄKEIDASTA




Viime aikojen aurinkoiset ja lämpimät kesäpäivät ovat inspiroineet laittamaan kodin terasseja kesäkuntoon. Erityisen innoissani olen ollut pikkuterassistamme, jonka lasitimme viime syksynä.

Lasitus on ollut puheissa jo useamman vuoden ja erityisesti puolisoni on lasitetusta terassista haaveillut. Itse olen suhtautunut asiaan aika neutraalisti, olen ajatellut sen olevan kiva lisä, mutta ei mikään välttämättömyys. Kunnes tuli kevät, joka on osoittanut, että lasitus on ollut mitä parhain ratkaisu!

Terassia ennen yhdeltä sivulta rajanneen tumman rimoituksen poisto lasituksen tieltä toi aivan uutta valoa sekä terasille että myös sisätiloihin. Terassi tuntuu nyt suuremmalta ja kytkeytyy entistä paremmin sisätiloihin. Puhumattakaan juuri nyt kaikkialla leijuvasta siitepölystä, joka pysyy lasituksen ansioista terassin ulkopuolella. 




Kesäkukat ovat vielä toistaiseksi jääneet kauppoihin ja terassilla vihertävät nyt yrtit, tomaatin taimet sekä hauska bambukasvi, jotka toivottavasti viihtyvät lämpimällä ja suojaisella paikallaan. Kesän myötä lisää vihreitä varmasti vielä löytää tiensä terassille, toiveena on sopiva sekoitus hyöty- ja koristekasveja luomassa viihtyisää kesäkeidasta.





Pikkuterassimme on entistäkin viihtyisämpi ja terassin käyttö on lisääntynyt aikaisemmasta. Jotain pientä säilytykseen sopivaa terassille vielä kaipaan. Samoin ajatuksena on ripustaa toiselle seinälle valkoiset verhot tuomaan vähän näkösuojaa naapuriin, suojaamaan pahimmalta paahteelta ja heilumaan kauniisti tuulessa!

-Piia

11.5.2019

MAISTUISIKO DONITSI?


Innostuin vapun teinoolla testamaan kuinka donitsien teko kotona sujuu. En tiedä sitten oliko testauksen lopputulema lopulta hyvä vai huono, sillä testikerta ei suinkaan ole jäänyt ainoaksi ja donitseilla on tuon jälkeen tullut herkuteltua useamminkin, maistuisivat vaikka jokapäivä!

Alunperin halusin korvata vappumunkit donitseilla ja kokeilla pääsisikö helpommalla kun ei tarvitse kuuman rasvan kanssa leikkiä. Ja pääsihän sitä, maku ei ehkä ollut niin vappuinen, mutta sitäkin herkullisempi ja ehdottomasti munkkeja paremmin mihin tahansa vuoden aikaan sopiva.  




Hankin donitseja varten donitsipellin, jossa valmistuu kerralla 12 pienehköä donitsia. Ovat juuri sopivan kokoisia, eivät liian suuria, mutta eivät myöskään niin pieniä, että välttämättä tarvitsisi kahta kerralla syödä. Ellei sitten halua, meillä on haluttu, mielellään vaikka kolmekin.

Donitsien resepti on hyvin simppeli ja nopea. Ainoa hieman työläämpi vaihe on pursottaa donitsitaikina pellille, mutta sekin on varsin armollista hommaa, sillä pursotus tasaantuu uunissa eikä pursotuksen jäljen tarvitse olla niin justiinsa. 




Gluteenittomat donitsit

50 g voita
1 dl kermaa tai maitoa
1 kananmuna
2 dl vaaleita gluteenittomia jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl kaardemummaa
0,5 tl suolaa
1 dl sokeria

Sulata voi ja anna jäähtyä hetki. Vispaa maito ja kananmuna keskenään ja lisää joukkoon voisula. Sekoita kaikki kuivat aineet ja sokerit keskenään ja lisää vähitellen maito-muna-voiseoksen joukkoon. Sekoita kunnes taikina on tasaista.

Voitele donitsivuoka voilla tai öljyllä. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota donitsivuokaan. Älä täytä rinkuloita ihan täyteen, vain reilu puoleen väliin saakka. Taikina riittää noin 12 donitsiin. 

Paista 200 asteisessa uunissa keskitasolla noin 6-8 minuuttia, kunnes donitsit ovat kauniin kullan ruskeita. Anna donitsien olla hetki vuuassa ja kumoa tämän jälkeen jäähtymään.

Koristele donitsit esimerkiksi maitosuklaalla. Sulata noin 200 g suklaata, kasta donitsit suklaasulassa ja koristele valkosuklaalla, nonpareleilla, kookoshiutaleilla, pähkinärouheella tai muulla haluamallasi tavalla. Anna suklaan kovettua ennen tarjoilua.




Luulen, että donitsit löytävät meillä vastaedes ainakin syntymäpäiväpöytään. Varsinkin lasten kaverisynttäreillä kakku on yleensä turhaa tarjottava, mutta värikkääksi koristellut pienet donitsit tekevät varmasti kauppansa. 

Ja aivan varmasti sopivat myös huomenna äitienpäiväpöytään! Donitsien koristelu on kovasti lasten mieleen ja pienillä sormilla syntyy juuri niitä ihania, persoonallisia ja parhaita leivonnaisia äideille ja mummoille tarjottavaksi.

-Piia

5.5.2019

VARJOSSA VIIHTYVÄ VIHERKASVI



Piha- ja puutarhahommat sekä kesäkukat ovat vielä toistaiseksi saaneet odotella itseään, kiitos takatalven. Ulkokukkakauden viipyessä ostin pitkästä aikaa sisälle uuden viherkasvin, alokasian eli juurakkovehkan. Olin ihastellut ystäväni luona näyttävälehtistä kasvia ja satunnaisella kukkakauppareissulla vastaavan nähdessäni päätin hankkia sellaisen myös omaan kotiin.



Olin ajatellut kasvia olohuoneen kirjahyllyyn, mutta se osoittautui sinne liian suureksi. Paikka löytyi makuuhuoneesta, jonne se sopiikin mainiosti. Tumma seinä on hyvä tausta erikoisille, värikkäille lehdille. Makuuhuone on osoittautunut valon puolesta haasteelliseksi viherkasveille, mutta alokasian pitäisi viihtyä varjoisassa, toivottavasti hän kelpuuttaa paikkansa.



Nyt siis peukut pystyyn, että uusi kasvitulokas viihtyisi ja että viimein päästäisiin kunnolla kevään viettoon ilman lunta ja pakkasta ja vilua ja viimaa!

-Piia