28.10.2016

16 x 3 ASIAA MINUSTA


Blogeissa on kiertänyt jo jonkin aikaa postaus, jossa listataan kolmen sarjoissa asioita omaan persoonaan liittyen. Näitä on ollut hauska lukea, joten minäkin päätin vastaavan kirjoittaa. Seuraavassa 16 x 3 asiaa minusta.

3 asiaa, joista pidän
  • Pidän rauhallisista hetkistä, jolloin on mahdollista tehdä käsillä oleva asia alusta loppuun ilman keskeytyksiä. Kolmen lapsen perheessä nämä hetket ovat arvatenkin hyvin harvassa ja siitä johtuen entistäkin suuremmassa arvossa.
  • Pidän neulomisesta, siinä on jotain hyvin meditatiivista ja rauhoittavaa. 
  • Pidän ystävien kylään kutsumisesta ja kestittämisestä, juhlien suunnittelusta ja järjestämisestä, kokkaamisesta ja leipomisesta.

3 asiaa, joista en pidä
  • En pidä suvaitsemattomuudesta, joka usein johtuu tietämättömyydestä, turhista peloista ja haluttomuudesta ottaa selvää.
  • En pidä aikaisista aamuista. Oscar Wildea lainaten "Only dull people are brilliant at breakfast".
  • En pidä sotkusta ja sekamelskasta. Omaan jonkinasteisen siivousneuroosin.

3 asiaa, jotka tein viikonloppuna
  • Vietin rauhallista iltaa kotona ystävä seuranani muun perheen ollessa toisaalla.
  • Kokkasin vauvan kummeille.
  • Pelasin isompien lasten kanssa lautapelejä.

3 asiaa, jotka osaan
  • Osaan laittaa hyvää ruokaa ja leipoa.
  • Osaan tehdä monenlaisia käsitöitä.
  • Osaan innostua hyvästä kirjasta niin, että kuljen kirja kädessä koko ajan kunnes saan sen luettua. 


3 asiaa, joita en osaa
  • En osaa tehdä kärrynpyörää.
  • En osaa lukuisista yrityksistä huolimatta tehdä hollantilaista lettiä. 
  • En osaa jättää kiinnostavaa asiaa kesken niin ettei se harmittaisi.

3 asiaa, jotka haluaisin oppia
  • Haluaisin oppia lisää kärsivällisyyttä.
  • Haluaisin oppia soittamaan pianoa kaksikätisesti.
  • Haluaisin osata olla tekemättä.

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä
  • Lukuisia pareja villasukkia.
  • Päällystää olohuoneen lattiatyyny uudelleen.
  • Suunnitella ruokalista seuraavalle viikolle, jottei kaupassa tarvitsisi käydä joka toinen päivä.

3 asiaa, joista stressaan
  • Stressaan tekemättömiä ja keskeneräisiä projekteja.
  • Stressaan omaa saamattomuuttani liikunnan suhteen.
  • Stressaan omasta terveydestä. Kun on krooninen sairaus, omaa kehoaan kuuntelee joskus liikaa.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan
  • Hiljainen, siisti koti ja sohvannurkka, jossa on hetki aikaa hengähtää.
  • Neulominen ja lukeminen.
  • Kesäillat maalla, niisssä on taikaa! 



 3 asiaa, joista puhun usein
  • Lapset
  • Sisustus
  • Ruoka

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälleni
  • Mustat mekot ja tunikat
  • Pitkät villatakit
  • Tennarit

3 asiaa, joita en pue päälleni
  • Tiukat paidat
  • Lyhyet hameet
  • Värikkäät vaatteet

3 asiaa, jotka haluasin hankkia
  • Haluaisin Artekin pyöreän pyödän keittiöön.
  • Haluaisin uuden hyvän ja riittävän leveän vuodesohvan.
  • Haluaisin jo ostaa kukkatapettia vauvan tulevaa omaa huonetta varten.

3 asiaa, joista unelmoin
  • Unelmoin, että lapseni kasvavat onnellisina ja terveinä ja löytävät oman polkunsa elämässä.
  • Unelmoin lottovoitosta, mutta 6 oikein riitää. En halua miljoonia, asuntolainan verran olisi passeli.
  • Unelmoin lomamatkasta lämpöön taikka Lappiin.

3 asiaa, joita pelkään
  • Pelkään, että lapsilleni tapahtuu jotain pahaa.
  • Pelkään, että oma terveyteni menisi huonoksi ja en voisi olla lapsilleni läsnä.
  • Pelkään sitä mitä maapallolle ja maapallolla tapahtuu ihmisten toimesta.

3 asiaa, joiden toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa
  • Toivon, että vauva oppisi nukkumaan puolen tunnin päiväunien sijaan pitempiä päiväunia. Ja ei kokonaiset yötkään haittaisi.
  • Toivon, että tämä lumeton aika syksyllä olisi mahdollisimman lyhyt.
  • Toivon, että saisin valmiiksi edes yhden parin niitä villasukkia.

Mukava jos jaksoit kahlata loppuun saakka! Nyt sinne sohvannurkkaan ja neule käteen, vähän sipsiä ja Vain elämää.

-Piia

23.10.2016

SYKSYSTÄ TALVEEN

Tämä loppujaan vetelevä viikko on vietetty täällä Keski-Suomessa syyslomaviikkoa. Isommat lapset ovat lomailleet sekä kotona että mummilassa ja näin oma viikkonikin on ollut vähän normiarjesta poikkeava. Pienet vapaat perusarjesta ovat aina mukavia vaikka niihin ei mitään erikoisempaa ohjelmaa edes järjestäisi, varsinkin vauvaperheessa sitä ohjelmaa kun kuitenkin riittää yötä päivää!


Erään lomapäivän kävelyltä lapsille tarttui mukaan paljon Pokemon palloja ja minulle lepän oksa, jonka käpymäinen kukinto ihastutti silmääni. Tuosta oksasta, muutamasta kynttilästä ja vaneripalasta syntyi kaunis ja simppeli asetelma olohuoneen ruokapöydän päälle. 


Vähän talvista fiilistä asetelmassa on ja eipä se haittaa. Syysloma on aina toiminut minulla jonkinlaisena jakajana syksyn ja alkutalven välillä. Nyt voi kääntää ajatukset talvea ja pikkuhiljaa myös joulua kohtaan. Tosin ennen joulua ehditään juhlia vielä 7-vuotissynttäreitä, jännittää monia voimistelukilpailuja ja riemuita useasta uudesta vauvan oppimasta taidosta. Todennäköisesti tämä pätkä ennen joululomaa menee siis vähintäänkin yhtä nopeasti kuin aika koulujen alkamisesta tähän päivään!

-Piia

19.10.2016

MYSKIKURPITSAPIIRAKKA

Ostin taannoin kauppareissulla sesonkiruokatiskiltä myskikurpitsan. Ajattelin tehdä siitä ensin keittoa, sitten risottoa, mutta päädyin loppuen lopuksi piirakkaan, jota tarjoilin sitten ystäville teen kera. 

Kurpitsapiirakka oli minulle entuudestaan vain amerikkalaisista tv-sarjoista ja elokuvista tuttu juttu, joten oli mielenkiintoista kokeilla onko se oikeasti niin hyvää kun telkkari antaa ymmärtää. Koska reseptin tuli olla gluteeniton ja halusin myös sokerittoman tai ainakin mahdollisimman vähällä sokerilla leivottavan version, sovelsin jälleen useista resepteistä oman versioni.


myskikurpitsapiirakka

pohja:
100 g voita
1 dl mantelijauhoja
2 dl kaurajauhoja
1/2 tl suolaa
1 tl kanelia
2 rkl vettä

täyte:
1 myskikurpitsa
3 kananmunaa
1 prk kermaviiliä
1/2 dl hunajaa
1 rkl kookossokeria
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl suolaa

Leikkaa myskikurpista lohkoiksi ja asettele ne pellille kuoripuoli alaspäin. Paista 180 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia tai kunnes kurpitsa on kauttaaltaan pehmennyt.

Valmista pohja sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Painele pohja piirakkavuokaan (halkaisija noin 25 cm) ja sen reunoille. Laita pohja jääkaappiin noin 30 minuutiksi. Esipaista tämän jälkeen 200 asteisen uunin alatasossa noin 10 minuuttia.

Täytettä varten irrota uunissa kypsennetyistä kurpitsoista kuoret ja soseuta tämän jälkeen kuorettomat, pehmeät kurpitsat sauvasekoittimella. Sekoita keskenään kaikki täyteen ainekset ja lisää lopuksi vähän jäähtynyt kurpitsasose. Sekoita tasaiseksi massaksi. Kaada täyte esipaistetun pohja päälle ja paista uunissa 200 asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes pinta on kauttaaltaa kauniin ruskea ja täyte hyytynyt.

Itse otin kurpitsoista talteen myös siemenet, jotka pesin ja kuivasin ja tämän jälkeen paahdoin pannulla pienen voinokareen ja hunajan kera. Lopuksi ripottelin joukkoon vielä vähän sormisuolaa. Kurpitsansiemet ovat herkullisia sellaisenaan ja ne sopivat myös piirakan koristeeksi.

Piirakka sopii tarjottavaksi lämpimänä ja kylmänä ja halutessaan sen kanssa voi tarjoilla rahka-kermavaahtoa tai mascarbonevaahtoa.

Ja olihan piirakka hyvää! Ei mikään vaivaton leivonnainen ja suhteellisen aikaavieväkin on, mutta oikein oivallinen ja kaunis herkku syksyn pimeneviin iltoihin kera kupposen teetä. Seuraavasta kurpitsasta sitten sitä soppaa tai jälleen jotain ihan muuta!

-Piia


13.10.2016

PUOLIVUOTIAS

  Meidän rakas pieni ihanuus on tänään puolivuotias! Hän on iloinen ja hyväntuulinen, hänen huulensa menee mutruun jos joku harmitttaa, isosiskon ja -veljen näkeminen hymyilyttää aina ja väsyneenä kaikki kikatuttaa! 

Ja koska hän nykyisin toisinaan nukkuu myös vähän pidempiä päiväunia, sain minä taas nostettua ompelukoneen pöydälle ja ommeltua muutaman mustavalkoisen jutun, jotka ovat olleet to do-listalla jo pitkään!


 
Vimman lettikangasta oli kaapissa vielä yhden legginssinlahkeen verran ja yhdistin sen Noshin mustavalkoraidalliseen kankaaseen, tuloksena huippusöpöt housut. Lettiä riitti vielä pientä rusettia varten, joka juhlapäivän kunniaksi laitettiin tänään päähän.

Uusi pehmolelu syntyi isoveljen paidasta. Aarrekidin pöllöt ovat minusta aina olleet todella söpöjä, mutta meillä niitä on ollut toistaiseksi vain koristamassa paitoja. Kun isoveljen paitaan oli tullut riittävästi niitä mysteerireikiä, joita pesukone tai siellä asuvat peikot tekevät, uhrasin paidan jatkamaan elämäänsä leluna. Tuli oivallinen painikaveri, ehkä on hankittava vielä toinenkin!


Kyllä sitä aina ihmettelee, että miten sitä on voinut saada aikaiseksi jotain noin söpöä! Enkä nyt tarkoita noita ompeluksia. Kirjoitin puolivuotta sitten, että onni on tässä ja nyt ja niin se on, edelleen!

-Piia

10.10.2016

SUURIA VIHREITÄ HAAVEITA

 
No, pitihän siihen taimihyllyyn vähän lisää vihreää täytettä hankkia. Kun kukkakaupassa oli myynnissä nyt niin trendikkäitä kilpipiileoita, päätin minäkin kokeilla onneani sellaisen kanssa. Pitäisi olla helppo hoidettava ja ei pistä pahakseen vaikka välillä unohtaa kastella, kuulostaa siis sellaiselta, jonka minäkin saattaisin pystyä pitämään hengissä!


 
Uusi kasvi tarvitsi myös uuden ruukun. Tässä tapauksessa halusin kuitenkin vanhaa ja onnistui löytämään nettikirppikseltä suuren Arabian keraamisen ruukun hyvin edullisesti. Minulla on ennestään muutama Arabian musta ruukku pienemmässä koossa ja kuvittelin myös nyt ostamani olevan tätä pienempää kokoa, yllätyksekseni tämä oli kuitenkin todella iso! Nyt täytyykin toivoa, että saan tämän kasvamaan, sillä tilaa ainakin on! Pitäkää viherpeukkuja pystyssä ja toki hyvät kasvatusvinkit otetaan myös vastaan!

-Piia

8.10.2016

SYKSY JA SUO



 
Mielestäni yksi kauneimpia maisemia on syksyinen suo ja pitkospuut. Tähän kun yhdistetään auringonpaiste ja suon tuoksu, niin kyllä siinä ihmisen mieli lepää! 

Kuvat ovat Nyrölän luontopolulta, jossa kävimme reilu viikko sitten syksyistä suomaisemaa ihailemassa. Polku on varmasti monelle jyväskyläläiselle tuttu ja meilläkin on ollut suunnitelmissa mennä sinne useita kertoja, mutta vasta nyt sinne saakka pääsimme.

Luontopolku on suhteellisen lyhyt ja helppokulkuinen eli oivallinen retkikohde lasten kanssa. Erityisesti lasten mieleen oli reitin varrelta löytyvä pieni saari, jonne kuljetaan vetolossilla ja josta löytyy laavu ja tulisija eväitä varten. Kaikkinensa ihana paikka viettää aurinkoista syyspäivää! Iso suositus, jos paikka ei ole entuudestaan tuttu. Miksei vaikka heti huomenna, sillä ruskaa on vielä jäljellä ja aurinkoakin lupasivat ainakin huomiselle! 

-Piia

2.10.2016

SUOSIKKINURKKA

 
Vierashuoneen nurkkaan on kerääntynyt tavaroiden kirjo, jotka ovat vähän eriparia keskenään, mutta sopivat silti minusta hyvin yhteen. Tavarat ovat ajautuneet tuonne enemmän ja vähemmän vahingossa kun taulut ovat menettäneet edellisen paikkansa ja lehdet jääneet lukematta. Tästä huolimatta tämä nurkka ja huone ovat yksi omaan silmään mieluisimmista kodissamme ja siksi onkin harmi, miten vähän huonetta tällä hetkellä käytetään.


Huoneesta on aina puhuttu työ- ja vierashuoneena, mutta työ-etuliitteen on voinut jättää jo jonkin aikaa pois, sillä purin huoneesta työpöydän aikoja sitten pois. Ja aika vähän huoneessa koskaan oikeastaan töitä edes ennen sitä on tehty, ruokapöytä on aina vienyt voiton tässä hommassa. Nyt siis ainoastaan vierashuone, joka arkisin on vain läpikulkutilana.

No, jossain vaiheessa tilanne tulee muuttumaan, olen tainnut aiemminkin mainita, että tästä tulee vauvan vähän kasvaessa meidän vanhempien makuuhuone ja vaikka vierashuone menetetään, on todella kiva, että tällekin huoneelle tulee viimein enemmän käyttöä! Huoneen sisustaminen makuuhuoneeksi on ehkä himpun haasteellista, koska huoneessa on portaikko, josta on kulku saunan pukuhuoneeseen, ovi terassille ja pariovet olohuoneeseen ja nämä tietenkin rajoittavat tilankäyttöä. Myös ison kirjahyllyn tulee jatkossakin mahtua huoneeseen. Jossain vaiheessa haaveilin laittavani huoneeseen kukkatapettia, mutta katsotaan sitten kuinka todellisuudessa käy, kuinka saadaan tavarat silloin mahtumaan ja vieläkö sen jälkeen huoneesta löytyy suosikkinurkkani, toivottavasti!

-Piia