1.2.2017

HEI VAAN HELMIKUU

Tammikuu jäi taakse ja sen mukana päättyi myös minun äitiyslomani. Helmikuu ei kuitenkaan tarkoita töihin paluuta, vaan onnekseni saan olla vielä kotona vauvan kanssa. Ja mikäpä sen ihanampaa kun päivät pitenevät, valo lisääntyy, saa päivittäin ihmetellä pienen ihmisen uusia taitoja ja nauttia kotona olosta! 

Olohuoneessa vallitsee tällä hetkellä vähän samanlainen fiilis kun itselläkin on, sellainen seesteinen ja rento. Tunnelma on juuri sopiva sohvalla löhöilyyn ja kevään odotteluun. Ihan vähän keväisempää löytyy myös kukkamaljakoista. Lähes koko talven maljakoissa on ollut erilaisia eukalyptuksenoksia, mutta nyt kukkakaupasta tarttui matkaan jotain muuta, vähän hennompaa ja kevyempää. Tuon keltaisen palleron nimeä en tietenkään muista, minusta se on hauskan näköinen, kuten on myös siro afrikanlilja. Molemmat ovat todella pitkäikäisiä leikkokukkia ja kauniita ihan yksittäisinä oksina.


  Olohuoneen tunnelmaan vaikuttavat myös makuuhuoneen uudet tummat seinät, jotka luovat  hyvää kontrastia olohuoneen vaaleisiin sävyihin. Hauska huomata, miten yhden huoneen muutos vaikuttaa myös naapurihuoneeseen, tuntuu melkein, että olohuoneessakin olisi remontoitu!

Kun viime viikkoiset flunssatkaan eivät nekään enää vaivaa, voi helmikuu alkaa hyvällä ja aurinkoisella mielellä! Toivottavasti myös sinulla!

-Piia

28.1.2017

MUUTAMA KUVA KEITTIÖSTÄ

 
On ollut vähän nihkeä viikko. Lapsilla on flunssaa ja omat yöunet ovat jääneet siksi vähemmälle. Aurinko on onneksi näyttäytynyt useampana päivänä ja tuonut mukanaan vähän kevään tuntua, väsyneiden aivojen nollausta taas on tarjonnut Yle Areena ja norjalaisten teinien fiktiiviset rakkaushuolet.


Piristystä kotiin ja viikkoon tuli myös järjestelemällä kippoja ja kuppeja keittiössä uuteen uskoon. Vaihdoin samalla myös eteisessä olleen Saanan ja Ollin julisteen keittiöön, sopii sinnekin mainiosti. Avohyllyltä taas löytyi valaisimelle paikka, josta pienet kädet eivät pääse nykimään johdosta. Ja kun kauppareissulla vielä poikkeaa kukkakaupassa, tuntuu jo kummasti mukavammalta! Ensi viikko olkoon kuitenkin vähemmän räkäinen!

-Piia

23.1.2017

HUOPATOSSUT



Rakastan villasukkia ja pidän kovasti meidän lattioista. Sekä keittiön ja aulan betonimaisesta laatasta että muiden tilojen kalkitun tammen värisestä laminaatista, joka on kestänyt hyvin niin sählypeleissä kun autoleikeissä. Mutta nämä kaksi, lattia ja minun löysällä käsialallani neulomat villasukat taas eivät juuri niinkään välitä toisistaan. 

Kun on heittänyt puolen vuoden sisään lähes parikymmentä paria rikkinäisiä villasukkia roskiin, niitä joita on jemmannut muka parsiakseen ne tai ottaakseen varret talteen ja huomaa, että oma villasukkalaatikko alkaa ammottaa tyhjyyttä, on aika toimia!




Toisin kun voisi luulla, en alkanut ensimmäisenä neulomaan uusia sukkia vaan tilasin itselleni huopatossut! Sellaiset oikein perinteiset Lahtiset jotka on käsityönä Keski-Suomessa lampaanvillasta tehty. Sellaiset kauniit, lämpimät ja mukavat jalassa. Näissä on myös kunnon kumipohjat eli aika paljon saa tallustaa ennen kuin ne puhki saa. 

Uusien huopatossujen myötä voin nyt siirtyä toiseen vaiheeseen eli täyttämään villasukkalaatikkoani uusilla sukilla ilman turhautumista, että sukkien pohjat ovat pian rikki. Sillä tietenkin näitä huopatossuja käytetään villasukkien kanssa, liikaa villaa kun ei voi olla!

-Piia