UUDENLAISEEN ARKEEN

 

Niin se vaan pisinkin loma loppuu ja huomenna on edessä paluu arkeen. Loma tuli tarpeeseen ja tuntuu, että se oli paljon pidempi kuin vajaa kolme viikkoa jonka se kesti. Kun joulu ja uusi vuosi oli juhlittu jäi vielä hyvin aikaa lomailla lasten kanssa kotona, kutsua ystäviä kylään, käydä kylässä ja viettää kiireettömiä päiviä.

Muulla perheellä arki alkoi jo muutamia päiviä aikaisemmin. Mieheni palasi töihin uuden vuoden jälkeen neljä kuukauden hoitovapaan jälkeen, koululaiset aloittivat koulun maanantaina ja myös perheen pienimmän ensimmäinen päiväkotipäivä koitti maanantaina. Jotta päiväkodin aloitus olisi mahdollisimman pehmeä, olin itse vapaalla muutaman ylimääräisen päivän ja päiväkotiura saatiin käyntiin lyhyemmillä tutustumispäivillä. 

Reipas ja tomera neitokainen on pärjännyt hoidossa hienosti, joten hyvillä mielin voi itsekin taas töihin mennä. Vaikka tuo vajaa kaksi vuotias on pärjäävää sorttia, tuntuu hän vielä niin kovin pieneltä, että vähintään kevään ajan minun onkin tarkoitus tehdä neljä päiväistä työviikkoa jotta hänen viikkonsa olisi vähän kevyempi. Tein nelipäiväistä viikkoa myös ennen hänen syntymäänsä koululaisten vuoksi ja se ei ollut yhtään hullumpaa, joten mielissäni olen, että voin sitä taas jatkaa. 

 

Toki tämä uudenlainen arki vähän jännittää. Koululaiset ovat nyt ensimmäistä kertaa iltapäivisin keskenään, varmasti pärjäävät, mutta tietenkin se vaatii toteuttelua puolin ja toisin. Jommankumman vanhemman olleessa kotona harrastuksiin vieminen on sekin ollut helpompaa ja nyt on soviteltava viemisiä ja työaikatauluja uudella tavalla yhteen. Samaan aikaan päiväkotilaisen päivät pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä, joten harjoiteltavaa arjen ja aikataulujen kanssa varmasti riittää. 

Onneksi ollaan kuitenkin menossa valoisampaa vuoden aikaa kohti ja energiaa ja voimaa arjen haasteisiin saa jälleen esiin tulleesta auringosta. Ja se todellakin on jälleen! Jyväskylässä on paistanut aurinko viimeksi marraskuun puolessa välissä ennen viime sunnuntaita, joten jo oli aikakin. En ole edes tajunnut kuinka olen aurinkoa kaivannut! 

Kotikin näyttää auringon valossa ihan erilaiselta. Valon ja varjojen leikkiä on ihana seurata, eihän se kameraan yhtä upeana taltioidu, mutta näin pitkästä aikaa nähtynä muutama kuva oli otettava. Tervetuloa takaisin aurinko ja niin myös uusi arki!

-Piia

RIISUTTUA JA RAIKASTA

 

Kaipaan joulun jälkeen kotiin selkeyttä ja raikkautta. Maltoin joulukuusen ja joulukoristeiden kanssa tällä kertaa normaalia pidempää, mutta kyllä ne heti uudenvuodenpäivän tultua saivat väistyä kaappiin odottelemaan taas seuraavat yksitoista kuukautta. Koti saa nyt hetken olla riisuttu kaikesta ylimääräisestä ja uusi sisustusvuosi saa alkaa puhtaalta pöydältä.

 

  Tämän pienen suvantovaiheen jälkeen kevättä kohti mentäessä sisustusinspiraatio valtaa taas ihan uudella tavalla ja pikkuhiljaa kipot ja kupit löytävät taas uuden paikan, tyynyt siirtyvät huoneesta toiseen ja maljakkoon laitetaan uutta vihreää. 

Sisustushaaveita uudelle vuodelle kypsyttelen kuitenkin pikkuhiljaa. Kun viime vuosi käynnistyi remontilla, nyt olen aloittanut askartelemalla pienempien keskeneräisten projektien parissa. Fiilis uudesta vuodesta on hyvä ja jotenkin levollinen, katsellaan rauhassa mitä tuleman pitää!

-Piia

KATSE MENNEESEEN - VUOSI 2017

 

Oikein ihanaa alkanutta vuotta 2018! Minulla on ollut tapana koota blogivuoden kuulumiset yhteen vuoden viimeisenä päivänä, ihan tuohon aikatauluun en nyt ehtinyt, mutta menneeseen voi palata oikein mukavasti vielä näin uuden vuoden toisenakin päivänä. 

Blogia selatessa paljastui, että viime vuonnakin aika paljon kaikenlaista on tullut tehtyä ja myös paljon sellaista, jonka olin jo ehtinyt unohtaa tai jonka luulin tapahtuneet jo joskus paljon aikaisemmin. Kertonee siis ehkä tästä ajanjaksosta, jota parhaillaan elän eli ne kuuluisat ruuhkavuodet. Vaikka blogi on vain pintaraapaisu elämästäni, on postausten takana sitä oikeaa elämää, joka kuvien ja tekstien kautta palautuu mieleen vielä vuosienkin päästä, siksi olen erityisen iloinen että aikaa blogille on edelleen löytynyt.

Mitä blogivuosi 2017 sitten on pitänyt sisällään? Vuonna 2017 teimme pintaremontteja useammassakin huoneessa. Isoin muutos tapahtui heti alkuvuodesta kun perheen pienin sai huoneekseen meidän vanhempien makuuhuoneen ja me muutimme entiseen työ- ja vierashuoneeseen. Pienimmän huoneen yksi seinä tapetoitiin näyttävällä tapetilla joka ihastuttaa edelleen (KURKISTUS VAUVANHUONEESEEN). 

Huoneeseen hankittiin uusi levitettävä vierassohva ja sohvalla pelattiin tyynyrulettia useampaankin otteeseen ( KAHDEN TYYNYN ERO). Kirpputorilta huoneeseen löytyi pieni pyöreä pöytä ( 1-VUOTIAAN HUONEESSA) ja ehdittiin järjestystäkin pyöräytellä uusiksi vuoden aikana ( TAAPERON HUONEEN KUULUMISET).

 

Pientä pintaremonttia tehtiin myös aulassa. Vuoden mittaan aulan kaapiinpäällinen sai osaakseen useampia asetelmia ja seinä erilaisia taulukollaaseja ( VAIHTUVAT ASETELMAT). 

Syksyllä ajatuksiin hiipi toive isommasta muutoksesta ( AJATUKSIA AULASTA) ja loppuen lopuksi muutos tapahtuikin nopeammin kuin uskalsin toivoa ja syyslomalla aulan seinä sai uuden sävyn ( AULAN UUSI VÄRI). Aulan uusi ilme viimeisteltiin loppuvuodesta uuden maton ja uusien kaapin jalkojen muodossa ( VIIMEINEN SILAUS - VAALEANPUNAINEN VILLAMATTO).

 

Uusi makuuhuoneemme maalattiin sekin alkuvuodesta kauniilla tumman harmaan sävyllä ( UUDESSA MAKUUHUONEESSA). Tuohonkin muutokseen olen edelleen erittäin tyytyväinen ja uni maistuu loistavasti tummassa huoneessa. 

Lumipalloefektin tavoin pienemmät ja isommat projektit levisivät vähän joka puolelle kotia ( LUMIPALLOEFEKTI) ja seiniä paikkailtiin, järjestystä vaihdettiin (OLOHUONEEN KIINTEÄ KIRJAHYLLY) ja uutta rakennettiin melkeinpä kodin jokaisessa huoneessa ( KOULULAISEN HUONEEN UUSI TYÖPÖYTÄ JA ILME). 

 

Olohuoneen ruokapöytää koristi vuoden aikana useita erilaisia kukkia ja oksia. Oksat maljakossa ovat ikisuosikkini ja keväällä kukkakaupasta löytynyt hevoskastanja on ollut yksi kestävimmistä ( HEVOSKASTANJAN OKSA), kesällä koiranputket taas ovat ihan must ( KESÄÄ OLOHUONEESSA). 

Olohuoneen kuvien kera kirjoittelin myös elokuusta, joka oli viime vuonna erityisen merkityksellinen, sillä se oli viimeinen kuukausi jonka vietin kotona lasten kanssa, syyskuussa palasin jälleen puolentoista vuoden kotiäitinä olon jälkeen töihin (ERITYINEN ELOKUU). Töihin paluu oli tuolloin astetta helpompi kun mieheni oli syksyn hoitovapaalla. Joululoman jälkeen palaamme molemmat töihin, joten uuden edessä ollaan taas hyvin pian.

Blogeissa kiertävät haasteet ovat nykyisin harvemmassa, mutta mukavia tehdä ja minusta myös todella mielenkiintoisia lukea, siispä tartuin marraskuussa yhteen haasteesta ja listasin sisustuksen viisi ensimmäistä eri kategorioissa, tässäkin olohuoneen sisustus oli hyvin edustettuna ( SISUSTUKSEN ENSIMMÄISET X 5). 

 

Viime vuonna vihersisustaminen oli erityisen paljon esillä useissa blogeissa, niin myös täällä. Minulla alku ei ollut erityisen lupaava ( MITES SE VIHERSISUSTAMINEN) mutta päätin kokeilla onneani uudestaan ( VIELÄ KERRAN MAHDOLLISUUS VIHREÄLLE) ja kodin uusista ja vanhoista viherkasveista muodostuikin kotiin kauniita asetelmia ( VIHERKASVIASETELMIA). 

Syksyllä bongasin vielä facebookin roskalavalta ison traakkipuun viherkasvikokoelmani jatkoksi ( ROSKALAVALÖYTÖ). Viherpeukalon taidoissa riittää hiomista vielä tällekin vuodelle, sillä ihan kaikki viime vuotisista kasveista eivät selvinneet tähän vuoteen, hämmästyttävän moni kuitenkin, joten ehkä en ole ihan toivoton.

 

Käsitöiden osalta tuntui, että viime vuonna en ehtinyt touhukkaan taaperon kanssa juurikaan tekemään mitään, mutta onneksi ompelukone aina silloin tällöin pöydälle pääsi. Yksi suosikkiompeluksistani oli ihana bomber-henkinen takki pienimmälle (PILKULLINEN BOMBER-TAKKI TAAPEROLLE), hänelle ompelin myös kauniin joutsenhaalarin ( JOUTSENIA) sekä suloisen tiipii-teltan omaan huoneeseen ( DIY TIIPII). 

Hankin viime vuonna uudet kansituolit auringonottoa varten isommalle terassille. Kun sopivan värisiä ei suoraan ollut tarjolla, ompelin niihin uudet istuinosat itse (KUIN VIIMEISTÄ KESÄPÄIVÄÄ). Viime kesä ei juurikaan hellepäiviä tarjonnut ja tuolit olivat hyvin vähällä käytöllä, täytyy toivoa, että tänä vuonna sää olisi kesällä vähän toisenlainen!

 

Neulottuakin tuli ehkä aikaisempaa vähemmän, toisaalta se tunne saattaa johtua siitä, että aika paljon neuleista päätyi lahjaksi tai muuten muualle. 

Omaan päähäni neuloin vuoden käsityölehtitapauksesta Laineesta heti alkuvuoden pakkasiin ihanan cream-pipon ( CREAM). Keväällä puikoilla syntyi pieniä sukkia Keski-Suomen ensikodin vauvoille ( PIPOJA JA VILLASUKKIA ENSIKODIN VAUVOILLE). Oli hienoa päästä mukaan tuohon hyväntekeväisyystempaukseen ja ottaa osaa omalla pienellä tavallani. 

Syksyllä pienet sukat ja lapaset taas päätyivät lämmittämään ystävän pientä poikaa (VAUVAKUTSUT YSTÄVÄLLE). Loppuvuodesta urakoin useamman söpön kaulahuivin joulumyyjäisiä varten, osa meni kaupaksi ja loput ystävien lapsille joululahjoiksi (YLLYTYSHULLU KAULAHUIVITEHTAILIJA).

 

Vuoteen mahtui myös tottakai oleilua maalla, jossa joka käynnillä on jotain pientä taikaa ( KESÄN ENSIMMÄINEN, AINA YHTÄ JÄNNITTÄVÄ), kirjoittelin myös viimeinkin siellä jo edellisenä vuonna tehdystä keittiöremontista ( KURKISTUS KESÄKODIN KEITTIÖÖN). Noita kuvia katsellessa tulee aina kaipuu kesään ja tuonne isoon tupaan ja hiljaiseen pihaan!

Viime kesänä lomamatkat suuntautuivat uusiin kohteisiin ( MINILOMA PÄRNUSSA) ja tuttuakin tutumpiin maisemiin ( ASUNTOMESSUT 2017 - MENOVINKKEJÄ MIKKELIIN). Molemmat kohteet yllättivät positiivisesti, jättivät mieleen ihania muistoja ja molempiin palataan varmasti vielä uudelleen.

 

Vuoteen mahtui myös mahtavia uusia kokemuksia. Keväällä pääsin suunnittelmaan ja toteuttamaan kahdensadan hengen kutsuvierastilaisuuden somistuksia ( YHDET KEVÄISET FESTIVAALIT). Oli ihana päästä mukaan ideoimaan ja tekemään ja samalla tutustumaan uusiin hienoihin ihmisiin, näitä jos mitä tekisi mieluusti toistenkin!

Toinen vuoteen mahtunut ensimmäinen kerta oli osallistuminen joulumyyjäisiin (JOULUTUNNELMAA PAROLAN ASEMALLA). Upea kokemus tämäkin, joka oli hieno jakaa ystävän kanssa ja vieläpä kaksi kertaa. Hymyilyttää vielä pitkään kun noita markkinoita muistelee!

Että kaiken kaikkiaan aika hieno vuosi tuo 2017 oli, sekä täällä blogissa kuin sen ulkopuolella! Paljon kivaa kotona sisustuksen parissa, hienoja uusi kokemuksia ja tilaisuuksia johon pääsin osallistumaan ja joihin uskalsin tarttua ja tänäkin vuonna upeita kohtaamisia uusien ihmisten kanssa, uusia tuttavuuksia ja uusia ystäviä.

Iso kiitos myös sinne ruudun taakse viime vuodesta, kaikista kommenteista, viesteistä ja siitä että luet, toivottavasti myös nyt alkaneena vuonna, olkoon sekin täynnä onnen hetkiä ja hyvää mieltä meillä kaikilla!

-Piia