HENTOJA HELMILILJOJA PÄÄSIÄISEEN

Tänä vuonna pääsiäiskukiksi valikoituivat hennot helmililjat. Myönnän olevani hieman väriallerginen ja perinteinen pääsiäiskukkien keltainen ei ole minun juttuni. Kauniit ja herkät helmililjat yhdistettynä muutamaan pajunkissaan sen sijaan ovat minusta oikein mainio vaihtoehto tuomaan pääsiäistunnelmaa ja samalla jo hieman lupausta tulevasta keväästä.

Helmililjoja ei taida saada leikkokukkina, mutta ruukkukasvista sai napsittua useamman kukinnon maljakkoon. Jäljelle jääneet kukkasipulit laitoin tuikkukuppiin ja muutamalla eurolla sai näin parikin kukka-asetelmaa.

Pääsiäiseen kuuluu tänäkin vuonna sukulaisia ja ystäviä, hyvää ruokaa ja herkuttelua. Ihana pieni loma siis edessä! Oikein rentouttavaa pääsiäisen aikaa myös sinulle!

-Piia

PINNAT POIS JA LATTIALLE UUSI MATTO

Perheen pienimmän huoneessa on tapahtunut viime viikkoina muutama muutos kun pinnasängyn yksi laita on irrotettu ja lattialle on ilmestynyt uusi ihana matto. 

Huoneen asukas, touhukas taapero on muutamaa viikkoa vaille kaksi ja sen myötä ajankohtaiseksi on tullut pikkuhiljaa pinnasängystä luopuminen. Kuopus on ollut tähän mennessä perheemme lapsista paras nukkuja ja koska me vanhemmat olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä valitsevaan unenlaadun tilaan, olemme venyttäneet pinnasängyn laidan poistamista. Päiväkodissa päiväunet on nukuttu kuitenkin jo muutaman kuukauden ajan normaalissa sängyssä, joten ajattelimme, että ehkä sen aika on pikkuhiljaa kotonakin.

Jo isommilla lapsillamme käytössä olleen Ikean pinnasängyn yksi parhaista ominaisuuksista on ollut mahdollisuus yhden pinnalaidan poistamiseen, näin uuteen nukkumajärjestelyyn voi tottua pikkuhiljaa ennen siirtymistä varsinaiseen lastensänkyyn. Niinpä totuttelu aloitettiin tälläkin kertaa tutussa sängyssä ennen kuin isovanhempien luona jemmassa oleva lastensänky tuotaisiin kotiin.

Huoneessa on myös uusi matto, joka löysi tiensä meille pienen mutkan kautta. Olin suunnitellut työhöni liittyen messuosastoa, jonka somistukseksi olimme saaneet  Anno Collectionilta joitakin lainatekstiilejä ja joista osalle oli lunastusmahdollisuus messujen jälkeen. En malttanut jättää mahdollisuutta hyödyntämättä ja kaunis  Rae-puuvillanukkamatto, jota olin jo Habitaressa viime syksynä ihastellut, päätyi messuilta taaperon huoneeseen. 

Pidän kovasti maton tekstuurista ja boheemeista hapsuista maton reunoissa. Matto on myös hieman isompaa kokoa kun huoneessa aiemmin ollut Finarten Piilopirtti-matto ja tämä isomman kokoinen matto on ehdottomasti huoneeseen parempi. Vanha matto siirtyi sujuvasti keskimmäisen huoneeseen, joka on sekin ollut uuden maton tarpeessa. 

Myös asukas vaikuttaa tyytyväiseltä uuteen mattoonsa jonka päällä kelpaa vaikka kuperkeikkoja heitellä! Vähän tekisi mieli mattoa myös aulaan mallata, ehkä jossain vaiheessa on siis pienen mattoruletin paikka.

Palataan vielä sänkyasiaan ja että mitenkä ne unet ovat laidattomassa sängyssä sujuneet. Alku vaikutti hyvin lupaavalta, mutta pikkuhiljaa vapaus liikkua on selkeästi alkanut kiehtoa. Ehdottomasti hyvä ominaisuus tuossa sängyssä on siis myös se, että se on kevyt liikuteltava ja käännettävissä niin, että aukko on seinää vasten...

-Piia

KULISSIEN TAKANA TAVALLISTA ARKEA

Millaista on blogikodissa kuvien ulkopuolella? Onko koti aina siisti ja paikat tiptop vai onko kaaos rajattu kuvien ulkopuolelle? Char & the city -blogin Carita haastoi sisustusbloggaajaporukan paljastamaan behind the scenes -materiaalia ja totuuden kauniiden kuvien takaa.

Niin, onko meillä aina yhtä siistiä kuten kuvissa joita blogiin julkaisen? Jos ei ihan, niin ainakin melkein, tai siis niin siistiä kun viisi henkisen perheen arjessa nyt voi olla. Olen luonteeltani siisti ja tykkään, että asiat ovat paikoillaan ja järjestyksessä. Lasten leikit näkyvät toki kaikkialla ja tavarat jäävät kädestä siihen lähimmälle tasolle, mutta harvemmin meillä suurempia ryönäkasoja mihinkään ehtii muodostua. 

Minulle kodin perussiisteys ja järjestys ovat osa kodin viihtyisyyttä. Hektisessä arjessa koti on se paikka jossa rentoudun ja minulta se ei onnistu, jos paikat ovat mullin mallin. Olen se tyyppi, joka siivoaa kodin ennen reissuun lähtöä ja joka purkaa kaikki matkalaukut ja kassit samantien kun reissusta palataan, oli kello sitten kaksi iltapäivällä tai kaksi yöllä. En osaa istua illalla sohvalle ennen kuin levällään olevat tavarat ovat omilla paikoillaan ja huomaan, jos joku muu on asetellut tavarat erilaiseen järjestykseen missä ne ovat aiemmin olleet. 

Jep, jonkinlaista siivousneuroosin poikasta siis löytyy, mutta sen verran erikoinen tämä minun taudin kuvani on, että tämä ei jatku suljettujen kaapin ovien taakse tai laatikoiden sisäpuolelle. Keittiön astiakaappeja lukuunottamatta, jokainen kaappi onkin meillä enemmän tai vähemmän sekamelskassa, vaatehuoneesta puhumattakaan. Itseaiheutetun kaaoksen onni on kuitenkin se, että tiedän yleensä lähes poikkeuksetta missä mikäkin tavara sijaitsee. 

Lapset ovat onneksi opettaneet sietämään sotkuja paremmin ja yhteisen kodin tulee tietenkin olla paikka, jossa jokainen viihtyy ja saa toteuttaa itseään aiheutti se sitten sotkua tai kirvelyä äidin sisustussilmässä. Ja kun tavaraa on sopiva määrä ja noin suurin piirtein kaikelle on oma paikkansa, ei kotikaan pääse usein kaaoksen valtaan. 

Sitten on myös niitä arjen sujuvuuden kannalta oleellisia juttuja, jotka eivät ole niin esteettisiä ja jotka rajataan yleensä blogikuvien ulkopuolelle. Näihin kuuluu muun muassa eteisen string hylly, jossa kauniiden asetelmien sijaan mennään käytönnöllisyys edellä. Hylly on ulko-oven vieressä ja siihen jätetään kädestä niin avaimet kun aurinkolasit ja muu epämääräinen sälä, jolle muuta paikka ei ole. 

Myös jääkaapin ja pakastimen oveen kertyy jos jonkinlaista lippua ja lappua; seinäkalenteri, lasten harrastusaikataulut ja muut tärkeät tiedotteet koristavat yhdessä erilaisten korttien ja piirustusten vuoraamia ovia, ilman näitä arki olisi paljon haastavampaa.

Ei siis mitään hurjia paljastuksia vaan sellaista ihan tavallista, suht siistiä lapsiperhe-elämää, jossa tavarat laitetaan säännöllisesti paikalleen ensisijaisesti oman viihtymisen ei niinkään blogikuvien vuoksi. 

Jos haluat päästä kurkkaamaan miltä muiden bloggareiden siloittelemattomissa nurkissa näyttää kurkkaa Char & the city -blogiin huhtikuun alussa, jonne Carita kerää koosteen kaikista haastepostauksista.

-Piia