THE VILLASUKAT

Enpä usko, että ainakaan kovin moni käsityöblogeja tai instagrammia aktiivisesti seuraava on voinut välttyä tämän tammikuun villasukkatapaukselta, jonka ihana Tiina sai aikaan #muitaihaniatalvisukat mysteerineulomukanavillasukat-tempauksellaan! 

Ihanan inspiroivaa ja sopivasti jännittävää neuloa vähän kerrallaan ja odottaa miltä lopputulos näyttää! Ja ihanaltahan ne näyttävät, tuloksena todella kauniit villasukat!

Minulla oli tarkoitus neuloa sukat itselleni, mutta niin kuitenkin kävi, että kauniit uudet sukat saikin tyttäreni. Koska minulla on aika löysä käsiala, valitsin ohuen langan ja vähän alkuperäistä ohjetta ohemmat puikot, tässä tapauksessa kävi kuitenkin niin, että varsi oli vähän liian tiukka näihin sääriin. Tätä oli aluksi vähän vaikea sulattaa ja kantapäät tulikin neulottua yhteensä kolme kertaa, ennen kuin tunnustin tosiasian, että eivät ne minulle mahdu ja vielä pienemmässäkin koossa ensin värillä, johon en ollut tyytyväinen. 

Tapaani tyypillisesti, sovelsin ohjetta hieman ja kantapään tein perinteiseen tapaan ohjeen tiimalasikantapäästä poiketen. Jätin myös kärjestä yhden kuvion pois, jotta sukasta tulisi sopiva tyttären jalkaan.

Mutta arvaattekos mitä minulla on nyt puikoilla? No #muitaihanattalvisukat itselleni! Tosin naureskelin jo, että näistä tulee sitten varmaan ihan jätti-isot ja miehelleni sopivat! Saas nähdä kuinka nyt käy! Ja iso kiitos vielä Tiinalle  mukavasta sukkaprojektista, näitä lisää! 

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja huomenna alkaavaa helmikuuta! Jälleen yhtä askelta lähempänä kevättä!

-Piia

SUKLAAKAKKU JOKA VIE KIELEN

Otsikon mukaisesti lupaa tämän suklaakakun resepti ja ei se nyt kovin paljon liiottele, tämä on nimittäin valtavan hyvää! Tämä on se kakku, joka on ilahduttanut minua eniten työpaikan kahvitunnilla ja jota olen aikanaan kotonakin useaan kertaan työkaverilta saadulla reseptillä leiponut, mutta nyt muutaman vuoden gluteenittomuuden aikana tyystin unohtanut. Nyt tämä resepti tuli taas mieleeni, kun tuli tarvetta keksiä erääseen kokoukseen jotain kahvileipää viemisiksi. Päätin kokeilla kuinka hyvin tämä taipuisi gluteenittomaksi ja hyvinhän se taipui ja hyvää tuli!

Tämän kakun idea on, että se tulee leipoa ehdottomasti tuollaiseen perinteiseen kuivakakkuvuokaan. Olen kokeillut myös tavalliseen irtopohjavuokaan ja siitä vaan ei tule yhtä mehevää kuin korkeassa vuuassa. Alkuperäisen ohjeen mukaan kakkua ei kuorruteta mitenkään, mutta itse olen kuorruttanut kakun aina suklaalla, yleensä Pätkiksellä ja ei se ainakaan huonommaksi sillä tavoin mene. Suklaakuorrutuksella on myös helppo saada kakku näyttäväksi suht pienellä vaivalla. Tämä on myös se kakku, jonka voi tehdä valmiiksi edellisenä päivänä ja se vaan parantaa makua. Kaikkinensa aika loistava herkku!

suklaakakku joka vie kielen (gluteeniton)

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta

0,5 dl perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

3 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

4 rkl kaakaojauhetta

150 g voita tai margariinia

3 kananmunaa

1 dl kuumaa vahvaa kahvia

kuorrutus

3 Pätkis suklaapatukkaa

n. 50 g tummaa suklaata

tilkka vettä

koristeeksi sulatettua valkosuklaata

Sulata ja jäähdytä voi tai margariini. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Sekoita jauhoihin sokeri, vaniljasokeri sekä kaakaojauhe. Lisää rasva jauhoihin ja sekoita tasaiseksi. Vaahdota munat ja sekoita varoen taikinaan. Lisää lopuksi kahvi vähitellen sekoittaen. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteisen uunin alaosassa 40-50 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä ennen kuorrutusta. Parempaa tulee, jos annat olla yön yli jääkaapissa kuvun alla ja kuorrutat vasta seuraavana päivänä. Myös kuorrutuksen on hyvä antaa kovettua jääkaapissa muutama tunti. 

Mikäli käytät Pätkistä kuorrutuksessa, huomaa, että pakkausselosteen mukaan se saattaa sisältää pieniä määriä vehnää. Voit korvata Pätkikset sulattamalla yhteensä 100 g tummaa suklaata. Sulata suklaat vesihauteessa, Pätkistä käyttäessäsi lisää seokseen pieni tilkka vettä, jotta saat siitä riittävän juoksevaa koristeluun. 

Itsehän tein näitä sitten tiistaina samalla vaivalla kaksin kappalein. Eikä ole enää kummastakaan palakaan jäljellä... saattapi mennä taas viikonloppuna leipomishommiksi ja mikä parasta, se viikonloppuhan alkaa taas jo tänään!

-Piia

PIENTÄ PUUHASTELUA

Siirsimme joululoman aikoihin pojan huoneesta Ikean Malm-laatikoston vauvan tavaroita varten makuuhuoneeseemme kuten aiemmin jo kirjoittelinkin. Laatikoston ylälaatikon reunaa oli pojan huoneessa koristanut mustat kolmiot, jotka olivat jo vähän rispaantuneita ja näin ollen ne piti poistaa. Poiston yhteydessä eivät lähteneet kuitenkaan ainoastaan koristeet, vaan myös maalipinta niiden alta, joten jotain oli keksittävä. Avuksi siis dx-fix ja uuttaa kuvioita pintaan. Ajattelin ensin jotain säännöllistä, mutta epäsäännöllinen kaarikuviointi vei kuitenkin voiton. Tuskailin myös yläreunan epätasaisuuden kanssa, suoraa kun on niin kovin vaikea leikata, mutta se ratkesi, kun taitoin dc-fixin reunan päälle, kaikkinensa siitä tuli oikein hauska ja edelleen ihan toimiva laatikosto.

Ja onpa noita pieniä ja ihania vaatteita tuonne laatikostoon kertynyt jo pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Mutta kuinka paljon niitä nyt sitten oikein tarvitsee? Apua! En muista enää yhtään miten paljon pienimpiä vaatteita todellisuudessa on järkevä hankkia ja kuinka kauan ne oikein mahtuvat. No ehkä se tässä kevään myötä selviää ja hyviä vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

Käsityörintamallakin iso osa työn alla olevista on juuri nyt luonnollisesti vauvajuttuja. Vähän kirjailua, paljon ommeltavaa ja vielä enemmän suunnitelmia, jotka haluisin toteuttaa. Erityisen iloinen olen, että pääsen päällystämään tyttären aikaisen äitiyspakkauksen makuupussin. Olen hienoja makuupussin tuunauksia blogeissa aina kaihoilla katsonut enkä uskonut, että hommaan meillä olisi enää tarvetta, joten nyt sitäkin suuremmalla ilolla Marimekkoa makuupussin päälle! Katsotaan jaksaisiko sen projektin vielä sunnuntai-illan ratoksi aloittaa vai viekö sohva sittenkin voiton...

-Piia