RAKUKERAMIIKKAA

 

 

Kaatosade, lähes tuhat asteiset uunit, ilmassa liekkejä, savua ja jännitystä! Viime viikon sunnuntaina oli jännät paikat, kun  rakukeramiikkakurssin kipot, kupit, pöllöt ja muut saivat lopullisen muotonsa rakupoltosta. Aika hurjaa hommaa ja sen verran pelottavaakin, että olisi jäänyt tekemättä jos kurssilla ei olisi ollut ohjaajan lisäksi useampiakin konkari hoitamassa kaikkein vaikeimpia vaiheita.

Ensikertainen meinasi olla solmussa lasitteiden ja nakurakujen ja muiden liuosten kanssa, joilla työt vielä kertaalleen ennen rakupolttoa viimeisteltiin. Vaikka kuinka yritti arvailla, miltä työ lopulta tulisi näyttämään, oli jokainen nosto savupöntöstä yllätys, pääasiallisesti positiivinen sellainen.

 

Pienet pallomaljakot ovat ehdottomasti suosikkejani tekeleideni joukossa. Sopivat hyvin tuohon olohuoneen pikkupöydälle ja ovat sellaisia yhdelle kukalle tai oksalle sopivia joista tykkään. Maljakoista on kolmaskin vähän suurempi versio, joka etsii vielä toistaiseksi paikkaansa.

 

 

Pidän myös erityisen paljon mustanpuhuvasta pöllöstä. Ei ihan Oiva Toikkaa, mutta kun sen on omin käsin tehnyt, on se sitäkin arvokkaampi. Olin alunperin ajatellut, että silmät olisivat yksin jääneet mustaksi ja muuten pöllössä olisi ollut vähän enemmän väriä, mutta tässä ensikertalaisuus yllätti ja tuli sitten tälläinen. Mutta ei haittaa, hän on ihan hyvä näinkin!

Edellisten lisäksi valmistui kolmen kynttilänjalan sarja, yksi isompi maljakko sekä seinäkoriste. Nämä etsivät vielä paikkaansa ja ehkä nekin tänne blogiin kuvaan kun sellainen löytyy.

-Piia