Olen sitä sorttia, että kukkakimpusta tulee ottaa ilo irti ihan viimeiseen asti. Kun joulun aikaan syntymäpäiväni kunniaksi hakemani siduttu kimppu tuli matkansa päähän, purin sen ja pelastin maljakkoon vielä jokseenkin käyttökelpoiset yksilöt.
Tummanpuhuvat kukat, mitä lie nimeltään, asettelin kolmeen pieneen maljakkoon aulan kaapin päälle. Tuollainen yksinkertainen asetelma on kovasti mieleeni ja sen vuoksi yleensä ostankin yksittäisiä kukkia valmiiden kimppujen sijaan. Vaikka sidottu kimppu oli kaunis sekin taidan pitää näistä risumaisista ja vähän jo kuivuneista oksista näin yksinään enemmän.
Tummat oksat sopivat kauniisti harmaata seinää vasten, joka on osoittautunut varsinaiseksi kameleontiksi. Riippuen valosta seinä on välillä hyvin tumma, välillä vaalea, välillä selkeästi harmaa ja toisinaan taas violettiin taittava. Hauska nähdä mihin suuntaan sävy muuttuu valon lisääntyessä.
Kaunis sävymaailma on myös tuossa taitavan Kaisan ihastuttavassa Murikat julisteessa, jonka ostin itselleni muistoksi Parolan aseman joulumarkkinoilta, jolle sattui löytymään kotoa juuri sopiva kehys paspiksineen. Väliaikainen sijoituspaikka oli tuossa aulan ja keittiön välissä, mutta taulu näyttää kotituneen siihen niin hyvin, että väliaikaisesta on tainnut tulla pysyvä, ainakin toistaiseksi.
-Piia
Olen sitä samaa sorttia 😂 Viimeisetkin karhakat käytetään hyväksi joka kukkakimpusta!
VastaaPoistaJust näin! :D
PoistaIhana oksa, muistuttaa vähän koiranputkea. Täällä kans viimeiseen saakka käytetään kimpun rippeet, joskus naurattanut että on jossain asiassa ainaki pihi :)
VastaaPoistaTotta, on vähän koiranputken oloinen! Nämä kukat ovat kestäneet jo kohta kuukauden, välillä on ihan hyvä olla pihi! :D
Poista