22.2.2018

5 MINUUTIN PIKAHERKKU - KOOKOSKERMAMOUSSE

Joskus on päiviä kun tarvitsee jotain herkkua ja mieluusti sellaista mikä valmistuu käden käänteessä. Tänään on ollut sellainen päivä kun flunssa, joka taitaa jyllätä tällä hetkellä vähän kaikkialla, on löytänyt tiensä meillekin ja vaivaa tällä hetkellä perheen pienintä. Tällaisia päiviä varten minulla on aina jääkaapissa pieni purkki kookoskermaa. 

Kookoskermasta ja raakasuklaasta valmistuu viidessä minuutissa herkullinen suklainen kookoskermamousse seuraavasti: sulata noin 50 g raakasuklaata mikroaaltouunissa tai vesihauteessa. Vatkaa jääkaapissa säilytetty 100 g kookoskermaa kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon sulatettu raakasuklaa. Survo lisukkeeksi mansikoita. Nauti! 


Kipollinen tätä herkkua ja nenän niistäminen on taas vähän mukavampaa puuhaa! Täytyy toivoa, että flunssan kanssa päästään helpolla, sillä ensi viikolla Keski-Suomessa vietetään hiihtolomaa ja jos säät jatkuvat yhtä upeina, ulkoilemaan olisi ehdottomasti päästävä. Ja sitä ennen viikonloppuna olisi juhlatkin järjestettävänä, kun rakas esikoinen täyttää muutaman päivän päästä jo 10-vuotta!

-Piia

19.2.2018

TIUKASTI TALVESSA



Tässä vaiheessa vuotta sana kevät pistää päivä päivältä enemmän silmiin paikassa jos toisessa. On kevättä rinnassa ja sisustuksessa. Itse en ihan vielä kevääseen suostu, minulle juuri nyt eletään talven parasta aikaa! On lunta, pakkasta ja aurinkoa!

Tälläinen runsasluminen pakkastalvi mahdollistaa jos jonkinlaisen talviurheilun, jota meidän perheessä harrastetaan paljon. Itsekin olen taas muutaman vuoden tauon jälkeen päässyt suksien päälle niin ladulla kuin rinteessä ja onpa tuo vaille kaksivuotiaskin jo muutaman kerran saanut laskettelusukset jalkaansa! Ja lumiukot, pulkkailu ja luminen metsä, rakastan! Sulava lumi, sohjo ja kura joutaa vielä odottaa!




Sisustuksessa tämä on minulle sitä seesteisintä aikaa. Koti on tällä hetkellä hyvin neutraali, jopa vähän väritön, jota myös ikkunoista pilkistävä luminen maisema toistaa. Juuri nyt en kaipaa suurtakaan muutosta suuntaa tai toiseen, teidän, että sekin aika tulee, nyt on kuitenkin ihan hyvä olla tässä pienessä sisustushorroksessa vielä hetki.




Pakkasella on myös ihana kietoutua sohvalle viltin alle, lämmitellä palelevia varpaita takan ääressä ja sauna tuntuu ehdottomasti parhaalta pakkasulkoilun jälkeen. Tyytyväisenä siis vietän vielä talvea, keväälle on aikaa myöhemminkin, viimeistään sitten kun nuo reilusti yli kolmimetriseksi auratut lumikasat talon vierestä sulavat!

-Piia

14.2.2018

PINKKI YSTÄVÄNPÄIVÄ PUPU



 
Taaperon huonetta piristämään on ilmaantunut uusi ihana pinkki ystävä. Tämä pieni kaveri on ollut to do-listallani siitä saakka kun isosisko kasvoi yli t-paidasta, jonka rinnusta hän aikaisemmin koristi eli kohta jo pari vuotta sitten. Sopiva hetki ja inspiraatio on antanut kuitenkin odottaa itseään, mutta nyt sellainen koitti ja taapero sai juuri sopivasti ystävänpäiväksi uuden pehmoisen kaverin!




Pupu on siis peräisin vanhasta t-paidasta. Hänestä olisi varmasti tullut ihan mainio ilman kirjailuakin, mutta en malttanut olla hyödyntämättä pupun kuvioinnin tarjoamia mahdollisuuksia ja niinpä kirjailin jos jonkinlaista jokaiseen sopivaan paikkaan. Nyt hän sopii hyvin kaveriksi  tällä toiselle kirjaillulle pupulle, jonka kaksi vuotta sitten tuolle pienelle, tuolloin vielä syntymättömälle pellavapäälle ompelin.

Pitkästä aikaa kirjaillessani muistin taas miten mukavaa ja koukuttavaa puuhaa se on! Kuin värittäisi kuvia kankaalle, mutta langalla. Sellaista sopivaa aivojen nollauspuuhaa, jota täytyisi harrastaa enemmän.



Pupu osoittautui heti mieluisaksi. Sellaiseksi jota on hyvä halia ja jonka vieressä on hyvä olla. Juuri niinkuin hyvä ystävä! Tänään ajatuksissani ovat omat rakkaat ystävät lähellä ja kaukana. Jokaiselle haluan toivottaa mitä parhainta ystävänpäivää! Kuten myös sinulle, ihanaa päivää ja pinkkejä ajatuksia!

-Piia

11.2.2018

VUODEN PARAS PULLAPÄIVÄ

 
Tänään on ehdottomasti vuoden paras pullapäivä! Muutoin en juuri pullaa syö, mutta laskiaispulla on suurinta herkkuani. Viime vuonna laskiaiseksi leivottu pulla oli lähes sokeritonta ja tuolla samaisella, hyväksi havaitulla gluteenittomalla  pullataikinareseptilla tämänkin vuoden pullat pyöräyttelin. 

Viime aikoina on tullut vähän lipsuttua täysin sokerittomasta ruokavaliosta, joten tänä vuonna pullan väliin laitettiin aitoa kermaa ja äitini keittämää makoisaa mansikkahilloa! Mitä enemmän täytettä, sen parempi!


Ja mitä isompi kasa pullaa sen parempi! Mitä luulette, meneekö kaikki ja riittääkö edes?

-Piia

9.2.2018

2ND HAND SUOSIKKINI

  Edellisen  postauksen hengessä pysytellään edelleen kirpputoriaiheessa, jota helmikuun sisustusbloggaajahaaste käsittelee. Haasteesta vastaa tällä kertaa  No home without you -blogin Kaisa ja tässä kuussa listataan parhaat ja rakkaimmat kierrätyslöydöt sekä vinkit 2nd hand ostoksiin.

Minun listallani ensimmäiseksi pääsevät Domus-tuolit. Nämä tuolit ovat kirjaimellisesti kierrätyslöytö ja tuolien tarinan kirjoittelin jonkin aikaa sitten  Sisustuksen ensimmäiset x 5 -postauksen yhteydessä. Ostopaikkavinkin sijaan kehoitankin pitämään silmät auki, sillä koskaan ei tiedä mistä jotain ihanaa voi tulla hylättynä eteen!

Seuraavaksi listalleni pääsevät Artekin baarijakkara ja Ebba Masalinin vanha koulutaulu. Nämä molemmat ovat löytöjä vanhojen koulujen irtamistomyynnistä. Artekin jakkarasta maksoin viisi euroa ja ihan muutaman kerran on jälkeen päin harmittanut, että en silloin ostanut näitä enemmän, sillä tarjolla tuoleja oli vaikka kuinka monta. Kannattaakin siis tarkkailla paikallisia sanomalehtiä irtamistomyyntien varalle, varsinkin vanhoja julkisia rakennuksia on sisustettu paljon Artekin kalusteilla ja irtamistosta luovuttaessa voi tehdä todella hyviä löytöjä.


Keittiön puusohva on perinteisempi kierrätysostos, joka löytyi  Tori.fin kautta. Olin etsinyt sohvaa keittiöön jo aika pitkään ennen kuin sopiva viimein löytyi ja olin suunnattoman iloinen kun se eräänä aurinkoisena kesäpäivänä koko perheen voimin kotiin haettiin. 

Kuten aiemmin jo  kirjoitin, tällä hetkellä tunteet sohvaan ovat vähän ristiriitaiset. En millään haluaisi luopua siitä, toisaalta se on lasten kanssa hieman epäkäytännöllinen, varsinkin vilkkaan taaperon, joka rakastaa seisoskellan sohvalla ja napata käsiinsä kaikken mitä keittiöntasolla ja liedellä sohvan takana milloinkin on saatavilla. Mikä sohvan kohtalo tulevaisuudessa on, jää vielä nähtäväksi.


Taaperon huoneesta löytyvä iso pärekori tuli kotiimme yhdessä puusohvan kanssa. Sohvaa haettaessa selvisi, että myös muusta vanhan talon irtaimistosta oltiin pikkuhiljaa luopumassa ja talon mukava isäntä kierrätti meitä niin vintillä kuin useassa vajassa katsomassa mitä muuta olisi tarjolla. Sohvan ja pärekorin lisäksi mukaan tuolta reissulta tulikin jos jonkinlaista kippoja ja kuppia sekä yksi rullalauta. 

Niin ja näitä isoja pärekorejakin olisi ollut useita, joten arvatakin saatatte, että vähän jäi hampaankoloon siltäkin reissulta. Tästä viisastuneena suosittelen isoa autoa kaikille tavaranhakureissuille. Ja jos mieluisaa tavaraa on tarjolla useampi, ota aina ainakin kaksi!


Perinteisiltä pöytäkirppiksiltä mukaani tarttuu yleensä maljakoita, astioita ja aina niin rakkaita kippoja ja kuppeja. Kuvan sininen Arabian kaksikorvainen kuppi on ehdottomasti yksi suosikki kipoistani, siinä on jotain todella suloista ja se sopii monenlaisiin kattauksiin. Myös uusimmassa kirpputoriostoksessa, kuvassa olevassa pienessä kapeassa maljakossa on jotain todella viehättävää, sen muoto ja väri ihastuttavat juuri nyt kovasti! Nämä molemmat ovat löytöjä  Kirpparilla-kirpputorilta, jossa on yleensä hyvä tarjonta lasitavarasta ja astioista. 

Lasitavarataivas on myös Jyväskylän keskustassa, Väinönkatu 28ssa, sijaitseva Osto- ja myyntiliike Tilpehöri. Tämä pienen pieni myymälä on lattiasta kattoon täynnä jos jonkinlaista tavaraa ja aivan ainutlaatuinen kokemus. 

Edullista ja hyvää lasitavaraa löytyy myös SPRn kirpputoreilta, joista Jyväskylässä paras valikoima on  Kirrissä sijaitsevalla kirpputorilla. SPRn kirpputorin läheisyydestä löytyy myös kirpputori  Silinteri, jossa on huonekalujen lisäksi valtavan ystävällinen palvelu ja lastenvaatteiden osalta kaupungin paras valikoima.

Kaisa koostaa kaikista haastepostauksista kuun päätteeksi kirppisvinkkilistauksen, joten jos kierrätys kiinnostaa, kannattaa seurailla Kaisan blogia! Kaisan omat vinkit ja upeat kippislöydöt voit jo nyt lukea  täältä.

-Piia

4.2.2018

SISUSTUKSEEN SOPIVA KÄSITYÖKORI

 
Kaikenlaisia kasseja, pusseja ja nyssäköitä keskeneräisille käsitöille löytyy vähän joka kolosta. Olohuoneen sohvan nurkka on suosikkipaikkani neuloa ja olohuoneessa on ollut sellaisen sisustukseen sopivan käsityökorin mentävä aukko. Tämä aukko paikattiin taannoisella kirpputorilöydöllä, kun mukaan tarttui söpö pieni kori, joka oli varustettu hauskalla kantokahvalla ja kannella. 

Itse en tätä suloista koria heti huomannut, mutta siksipä kirpputorille onkin hyvä mennä ystävän seurassa, kaksi silmäparia kun on tarkempi kuin yksi. Onnekseni hänellä ei ollut korille käyttöä, joten minä sain kävellä sen kanssa kassalle ja kotiin.


 
Arvatenkin taaperoa tämä kori ja sen kuljettaminen paikasta toiseen kiinnostaa kovasti. Kahva on osoittautunut tässä varsin käteväksi, jos mielenkiinto käy liian suureksi ja silmukat ja puikot uhkaavat irrottautua toisistaan voi korin ripustaa pienten kätten ulottumattomiin.


'
Korissa majailee tällä hetkellä ikuisuuskeskeneräisyysprojektini, Veera Välimäen kappa, ihana tuubimainen huivi, jolle tulee valmiina mittaa noin kaksi metriä. Lankana on ihastuttavan pehmeä silkin ja alpakan sekoitus ja lopputulos tulee olemaan varmasti upea, jokunen silmukka on siihen kuitenkin vielä matkaa. Ehkä se nyt tuosta vähän sutjakammin etenee, kun on paremmin käsillä tuossa uudessa käsityökorissa.

-Piia

1.2.2018

MUITA IHANIA FANITYTTÖ-79

Meillä kullakin on varmasti ollut joskus joku tai jotkut, joita fanittaa. Minä fanitin nuoruudessani ensin New Kids On The Blockia, jossain vaiheessa siirryin Take Thatin ja myöhemmin huoneeni seinät oli vuorattu Guns n' Rosesin ja Skid Rown julistella.

Iän myötä fanitus muuttuu, mutta minusta aikuisiälläkin on ihan ok fanittaa. Aikuisiän fanitus on enemmän sellaista kunnioitusta ja ihailua hyviä tyyppejä kohtaan, kuten sitä ystävää, joka jaksaa aina olla iloinen ja toiset huomioon ottava vaikka omassa elämässä ei asiat niin hyvin olisikaan, tai sitä toista, joka on tehnyt omasta unelmastaan itselleen ammatin.


Kun 2009 itse astuin blogimaailmaan, oli blogeja huomattavasti pienempi määrä kuin nykyisin. Yksi ensimmäisistä blogeista, joita aloin seurata oli Tilli Mössönpoika ja muita ihania, nykyisin varmasti jokaiselle blogeja seuraavalle tuttu  Muita ihania. Suloiset pehmolelut inspiroivat jo tuolloin ompelemaan samanmoisia omalle esikoiselle ja myöhemmin useampi blogin neuleohjeista on päätynyt puikoille.

Muita ihania on paketti luovuutta, neulontaa, ranskanpastilleja, pilvireunoja, pillisilppua, askartelua ja ompelua kauniiseen pastellinväriseen pakettiin käärittynä! Tiina on luonut blogistaan aivan oman maailman, jota on ilo seurata näytön toiselta puolelta ihastuksesta huokaillen ja ehdottomasti fanittaen!


Ja nyt kun kaikki tuo muu ihana on kirjana, oli se ehdottomasti omaan kirjahyllyyn hankittava! Muita ihania - lempeä ja hulvaton käsityökirja on taattua muita ihania laatua; paljon rentoa tekemistä, kivoja ohjeita ja kauniita kuvia. Tämä fanityttö tykkää, vielä kun joskus nimmarin kirjan kylkeen saisi!

-Piia

27.1.2018

ÄLÄ UNOHDA ITSEÄSI - BRUNSSI YHDELLE


Minun piti saada eilen muutama ihana ystävä kylään ja olin ajatellut laittaa sitä varten pientä brunssimaista purtavaa. Tähän aikaan vuodesta enemmän ja vähemmän vaivaava flunssa tuli kuitenkin ja sotki suunnitelmat ja treffit siirtyivät myöhemmäksi. 

Olin ehtinyt jo fiilistellä brunssitarjottavia ja mietin, että mikä estää minua tekemästä brunssia ihan vain itselleni. No ei tietenkään mikään! Pienimmän nukkuessa päiväunia ja koululaisten ollessa omissa touhissaan, kokkailin, katoin pöydän ja nautin hetken rauhallisuudesta ja hyvästä ruuasta omassa seurassani. Ja kuinka siitä nautinkaan!


Arjen kiireessä sitä unohtaa helposti itsensä. Lapset, perhe ja työt vievät mukanansa ja oma aika jää illan viimeisiin tunteihin, mikäli silloin jaksaa vielä hereillä pysytellä. Jokainen tarvitsee kuitenkin omaa aikaa. Toiselle se voi olla juoksulenkki tai vaikka elokuvissa käynti, minä taas kaipaan eniten hetkiä jolloin voin olla ihan yksin kotona. 


Vaikka olen sosiaalinen, rakastan kutsua ystäviä kylään, käydä illanvietoissa, istua kahvitunnilla työkavereiden seurassa ja viettää aikaa yhdessä perheeni kanssa, aina silloin tällöin parasta mitä tiedän on olla yksin. Ainoa ihminen kenen kanssa minun on tultava toimeen jokaikinen hetki, olen minä itse ja sen vuoksi itsensä seurassa on tärkeä viihtyä ja aina hetkittäin olla. Asia, joka välillä unohtuu ja jolle on vaikeinta järjestää aikaa vaikka pitäisi, sillä uskon, että kun on hyvä olla itsensä kanssa, on hyvä olla myös muiden kanssa.




Elämässäni on varmasti juuri nyt menossa ne kaikista kiireisimmät vuodet jonka vuoksi omasta jaksamisesta olisi pidettävä entistäkin parempaa huolta. Tiedän, että silloin tällöin varastetut omat hetket tekevät minusta paremman äidin, vaimon, työkaverin ja ystävän. Peruuntuneet treffit ystävien kanssa ja vahingossa järjestynyt oma pieni hetki oli hyvä muistutus tästä, niinpä silloin tällöin vastaedeskin aion kattaa brunssin ihan vain itselleni, koska minä olen tärkeä! Ja niin sinäkin, joten älä sinäkään unohda itseäsi!

-Piia

25.1.2018

HAAVEITA JA TAVOITTEITA SISUSTUSVUOTEEN 2018

  Uuteen alkaneeseen vuoteen asetetaan usein toiveita ja haaveita. Uusi vuosi on uusi alku, joka motivoi monia aloittamaan uuden harrastuksen, kuntokuurin, terveellisemmät elämäntavat tai kuten meitä sisustusintoilijoita, haaveilemaan myös uusista asioista kodin sisustuksessa.

Sisustusbloggaajien keskuudessa kiertävä haaste on tammikuussa kauniin ja tyylikkään  Coffee Table Diaryn Giseldan käsialaa. Haaste kehottaa haaveilemaan hetken ja listaamaan omia sisustustoiveita vuodelle 2018.

Viime vuonna haaveilin useistakin muutoksista kotiin ja monet sekä vähän päälle näistä toteutuivat. Kun viime vuosi startattiin rytinällä ja pintaremonttia tehtiin vähän siellä ja täällä, ainakin toistaiseksi tuntuu, että tämä vuosi mennään verkkaisemmalla otteella. 

Suurimmat haaveeni koskevat tällä hetkellä keittiötä. Jo viime vuonna haaveilen uudesta, pyöreästä pöydästä ja tämä haave on edelleen voimissaan. Kohtuuhintainen ja omat kriteerit täyttävä pöytä ei kuitenkaan ole se helpoin löydettävä. Pöytähaaveen osalta olen myös hieman ristiriitaisissa mietteissä, sillä pyöreän pöydän kanssa emme voisi enää pitää puusohvaa. Olen sohvaan kovin kiintynyt, toisaalta myös jo hieman kyllästynyt, eikä se aina ole se kaikista käytännöllisin. Tämä tarkoittaisi siis myös uusien tuolien hankkimista.


Osittain tuoliongelman saattaisi ratkaista meiltä löytyvät kaksi Domus-tuolia. Yksi tämän vuoden haaveista koskeekin näitä tuoleja ja tavoitteena on saada tuolit viimein kunnostettua. Tuolit ovat siinä kunnossa kun ne olivat löytöhetkellä ja liitokset alkavatkin kaivata jo kiristystä, myös pinnoissa on parantamisen varaa. Vinkit hyvästä entisöijästä Jyväskylän suunnalla otankin mielelläni vastaan!

Uuden pöydän ja tuolien myötä niemekkeen pieni seinäpätkä olisi mukava maalata jollain uudella sävyllä ja ehkä seinähyllyjenkin varalle voisi silloin keksiä jotain uutta...


Keittiön päivitys haaveiden lisäksi tavoitteenani on tänä vuonna sisustaa harkiten, välttää heräteostoksia sekä hyödyntää jo olemassa olevaa. Katsotaan kuinka haaveiden ja tavoitteiden vuoden mittaan käy. Ja koska kyse on naisesta ja sisustamisesta, todettakoon vielä, että oikeudet muutoksiin pidätetään.

Jos haluat tietää mistä muut haasteeseen osallistuneet sisustusbloggaajat unelmoivat, seuraa Giseldan blogia, jonne tulee kuunvaihteessa kooste uuden vuoden sisustushaaveista.

-Piia

21.1.2018

PARIKSI PARIKOILLE - DIY LAUKKU

Kiireisenä alkaneen  uuden arjen vastapainoksi eilen illalla pistettiin parasta päälle, kun sain kunnian olla ystäväni avecina Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa. Juhlat, lasten syntymäpäiviä lukuunottamatta, ovat nykyisin todella harvassa ja illan juhlava pukukoodi olikin aiheuttaa päänvaivaa, omasta vaatekaapista kun ei juuri mitään sopivaa löytynyt. Onneksi on kuitenkin nettikaupat, viime viikolle sopivasti ajoittunut työreissu Helsinkiin sekä kangaskauppa ja ompelutaito.

Kengät aiheuttivat ehdottomasti eniten päänvaivaa, sillä korkeat korot ja minä emme tule toimeen. Työmatkalla Helsinkiin ehdin onnekseni piipahtamaan nopeasti Stockmannilla ja rakastua ensisilmäyksellä ihaniin puputupsuisiin Minna Parikoihin. Tarkoitukseni oli ostaa järkevät mustat korkokengät, mutta kun nainen ja kenkä kohtaavat tositarkoituksella, ei järjellä ole enää sananvaltaa. Nämä pupu loaferit olivat sopivan matalalla korolla varustetut, mutta kuitenkin riittävän juhlavat ja mikä parasta, isossa alennuksessa. Niinpä mustien peruskorkkareiden sijaan matkaan tarttuivat edelleen liian kalliit, mutta ah niin upeat kengät!


Kenkäongelman ratkettua asu oli vielä käsilaukkua vailla. Sopivan löytäminen kaupasta tuntui niin epätodennäköiseltä että päätin tehdä laukun itse. Ajattelin ensin jotain pientä ja pörröistä, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta päädyin simppeliin pieneen kirjekuorilaukkuun.


Olisin halunnut ommella laukun nahkasta, mutta värivaihtoehtojen ollessa rajalliset päädyin villahuopaan, jota sattuin olemaan saatavilla juuri kenkien tupsun värissä. Yksinkertaisen laukun juju on lettinauha, jonka alle saa sujautettua laukun läpän ja tavarat pysyvät laukun sisällä. Metallisen olkahihnan ostin valmiina ja kiinnikeet sitä varten asetin laukun sisään niin, että laukkua voi käyttää joko hihnan kanssa tai ilman.

Minusta laukusta tuli oikein söpö ja oiva pari ihanille Parikoille. Upeat olivat myös illan juhlat ja seura mitä parasta. Luulen, että se nahkaisenkin version käsilaukusta vielä teen, uusia juhlia siis odotellessa!

-Piia

15.1.2018

KUKKAKIMPUN JÄMISTÄ


Olen sitä sorttia, että kukkakimpusta tulee ottaa ilo irti ihan viimeiseen asti. Kun joulun aikaan syntymäpäiväni kunniaksi hakemani siduttu kimppu tuli matkansa päähän, purin sen ja pelastin maljakkoon vielä jokseenkin käyttökelpoiset yksilöt. 

Tummanpuhuvat kukat, mitä lie nimeltään, asettelin kolmeen pieneen maljakkoon aulan kaapin päälle. Tuollainen yksinkertainen asetelma on kovasti mieleeni ja sen vuoksi yleensä ostankin yksittäisiä kukkia valmiiden kimppujen sijaan. Vaikka sidottu kimppu oli kaunis sekin taidan pitää näistä risumaisista ja vähän jo kuivuneista oksista näin yksinään enemmän. 



Tummat oksat sopivat kauniisti harmaata seinää vasten, joka on osoittautunut varsinaiseksi kameleontiksi. Riippuen valosta seinä on välillä hyvin tumma, välillä vaalea, välillä selkeästi harmaa ja toisinaan taas violettiin taittava. Hauska nähdä mihin suuntaan sävy muuttuu valon lisääntyessä.

Kaunis sävymaailma on myös tuossa taitavan  Kaisan ihastuttavassa Murikat julisteessa, jonka ostin itselleni muistoksi  Parolan aseman joulumarkkinoilta, jolle sattui löytymään kotoa juuri sopiva kehys paspiksineen. Väliaikainen sijoituspaikka oli tuossa aulan ja keittiön välissä, mutta taulu näyttää kotituneen siihen niin hyvin, että väliaikaisesta on tainnut tulla pysyvä, ainakin toistaiseksi.

-Piia

12.1.2018

SÖPÖ HUPPUPIPO TAAPEROLLE

 

Päiväkodin aloitusta varten olen neulonut meidän taaperolle villasukkia ja lapasia, jotta pienet sormet ja varpaat pysyvät ulkoillessa lämpimänä. Puikolla on ollut myös huppupipo, jollaisesta joskus jossain päin somea näin kuvan ja päätin, että tuollainen on meidänkin neitokaiselle saatava. Kuvan perusteella neulominen on aina vähän säätämistä, mutta muutamalla purkamisella syntyi lopulta aika hurjan söpö huppupipo!

Lankana pipossa on Sadness Garnin Spot, joka on alpakan, merinon ja nylonin sekoitus. Ihanan pehmeä lanka, jota on joutuisa neuloa. Värikartassa on kauniin murrettuja sävyjä ja tähän valikoitui harmahtavan lila.

Neuloin ensin kasvojen ympärille tulevan resorin pyörönä ja vaihdoin sen jälkeen tasoneuleeksi. Ensimmäisillä oikeilla kierroksilla lisäsin keskelle muutaman silmukan. Neuloin sileää neuletta niin pitkälle, että hattuosa riitti peittämään pään. Tämän jälkeen ompelin takasauman kiinni ja poimin avoimesta reunasta silmukat kauluriosaa varten. Kauluriosa on joustinneuletta, jossa neuloin joka kahdeksas kierros nurjan ja oikean vaihtumiskohdassa oikeat silmukat kaksi kertaa.



Tälläinen pipon ja kaulurin yhdistävä huppupipo on kyllä valtavan kätevä käytössä! Niska pysyy lämpimänä ja pipo pysyy hyvin paikoillaan. Koville pakkasille tämä on vähän ohut, joten voi olla, että puikoille pitäisi laittaa vielä toinen, jonka voisi sitten vuorittaa, sillä onhan tuollainen tupsukorvainen pieni tytöntylleröinen niin kovin suloinen säällä kun säällä!

-Piia

9.1.2018

UUDENLAISEEN ARKEEN

Niin se vaan pisinkin loma loppuu ja huomenna on edessä paluu arkeen. Loma tuli tarpeeseen ja tuntuu, että se oli paljon pidempi kuin vajaa kolme viikkoa jonka se kesti. Kun joulu ja uusi vuosi oli juhlittu jäi vielä hyvin aikaa lomailla lasten kanssa kotona, kutsua ystäviä kylään, käydä kylässä ja viettää kiireettömiä päiviä.

Muulla perheellä arki alkoi jo muutamia päiviä aikaisemmin. Mieheni palasi töihin uuden vuoden jälkeen neljä kuukauden hoitovapaan jälkeen, koululaiset aloittivat koulun maanantaina ja myös perheen pienimmän ensimmäinen päiväkotipäivä koitti maanantaina. Jotta päiväkodin aloitus olisi mahdollisimman pehmeä, olin itse vapaalla muutaman ylimääräisen päivän ja päiväkotiura saatiin käyntiin lyhyemmillä tutustumispäivillä. 

Reipas ja tomera neitokainen on pärjännyt hoidossa hienosti, joten hyvillä mielin voi itsekin taas töihin mennä. Vaikka tuo vajaa kaksi vuotias on pärjäävää sorttia, tuntuu hän vielä niin kovin pieneltä, että vähintään kevään ajan minun onkin tarkoitus tehdä neljä päiväistä työviikkoa jotta hänen viikkonsa olisi vähän kevyempi. Tein nelipäiväistä viikkoa myös ennen hänen syntymäänsä koululaisten vuoksi ja se ei ollut yhtään hullumpaa, joten mielissäni olen, että voin sitä taas jatkaa. 


Toki tämä uudenlainen arki vähän jännittää. Koululaiset ovat nyt ensimmäistä kertaa iltapäivisin keskenään, varmasti pärjäävät, mutta tietenkin se vaatii toteuttelua puolin ja toisin. Jommankumman vanhemman olleessa kotona harrastuksiin vieminen on sekin ollut helpompaa ja nyt on soviteltava viemisiä ja työaikatauluja uudella tavalla yhteen. Samaan aikaan päiväkotilaisen päivät pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä, joten harjoiteltavaa arjen ja aikataulujen kanssa varmasti riittää. 

Onneksi ollaan kuitenkin menossa valoisampaa vuoden aikaa kohti ja energiaa ja voimaa arjen haasteisiin saa jälleen esiin tulleesta auringosta. Ja se todellakin on jälleen! Jyväskylässä on paistanut aurinko viimeksi marraskuun puolessa välissä ennen viime sunnuntaita, joten jo oli aikakin. En ole edes tajunnut kuinka olen aurinkoa kaivannut! 

Kotikin näyttää auringon valossa ihan erilaiselta. Valon ja varjojen leikkiä on ihana seurata, eihän se kameraan yhtä upeana taltioidu, mutta näin pitkästä aikaa nähtynä muutama kuva oli otettava. Tervetuloa takaisin aurinko ja niin myös uusi arki!

-Piia