26.2.2016

VÄLIAIKAISIA



Kummasti yksillä 8-vuotissyntymäpäiväjuhlilla voi olla vaikutusta myös kodin sisustukseen! Kun juhliin on kutsuttu koko oman luokan tytöt plus muutama muu kaveri, lähenee vieraiden lukumäärä jo pariakymmentä ja äiti yrittää sitten parhaansa mukaan keksiä, miten ihmeessä tämä porukka saadaan yhden pöydän ääreen synttäriherkkuja syömään! Kun olohuoneen 6-hengen ruokapöytä jää auttamatta liian pieneksi, piti keksiä jostain siihen vähän jatkoa ja ratkaisu löytyi työhuoneen työpöydästä.



Kun työhuoneesta puuttuu nyt pöytä, on huoneessa erityisen avara tunnelma, josta pidän kovasti. Tämä huonehan tulee todennäköisesti sitten jossain vaiheessa muuttumaan meidän vanhempien makuuhuoneeksi, kun tuleva vauva on jo sen ikäinen, että tarvitsee oman huoneen. 

Ja tietenkin olen jo vähän mielessäni miettinyt, miltä tämä huone tulee siinä vaiheessa näyttämään! Kovin isohan se ei ole ja esimerkiksi työpöydälle siellä ei tule enää silloin olemaan tilaa ja nytkin jo pähkäilen, laitanko pöytää enää ollenkaan huoneeseen jahka syntymäpäivät ovat onnellisesti ohi. Tosiasiahan on, että työpöytää ei käytä kukaan, koskaan. Tietokone on yleensä keittiön ruokapöydällä, jonka ääressä myös ompelen. Toisaalta, huoneessa on toistaiseksi sille tilaa ehkäpä enemmän kuin varastossa, joten voihan se olla, että se siihen vielä palaa. 




Myös takan viereen rakentui väliaikainen asetelma, johon muutama taulu siirtyi syrjään syntymäpäivien tieltä ja ihan kivaltahan ne tuossakin näin väliaikaisesti näyttävät.  

Mukava onkin nähdä oman kodin tiloja välillä vähän erilaisina. Jotkin tavarat ja asetelmat tuppaavat joskus jumahtamaan paikoilleen ja väliaikaisratkaisut myös laittavat miettimään, onko kaikilla tavaroilla tosiaan funktiota ja tarvetta vai voisiko jostain jopa luopua. Toki väliaikaisratkaisut myös tyydyttävät tällaisen kroonisesta vaihtelunhalusta kärsivän tarpeita edes hetkiseksi! 

Nyt kuitenkin syntymäpäiväjärjestelyjen pariin! Tosin mahdollisimman helpolla yritän nyt päästä, kotona oleilu kun jatkuu edelleen ja väsymys vaivaa. Onneksi synttäreitä varten olen kerrankin ollut hyvissä ajoin liikkeellä ja suurin osa valmisteluista on tehty verkkaisesti ja pikkuhiljaa. Palaan varmasti juhliin vielä myöhemmin, mikäli ennätän jossain vaiheessa kameraan tarttua! Mukavaa alkavaa viikonloppua!

-Piia

24.2.2016

KVINOAJUURESSALAATTI LEIVITETYLLÄ FETALLA


Sepä se jo otsikko kertoo, mistä tämän päiväinen herkkulounas koostui. Olen ollut alkuviikon kotosalla, sillä huonot yöunet ja siitä seurannut väsymys vaivaavat juuri nyt aikalailla ja työpaikan lounasravintolan valmiin pöydän sijaan on pitänyt keksiä kaapista syötävää myös lounaaksi.

Kotonta löytyy lähes aina juureksia, joista tänään paahdoin uunissa punajuuria ja porkkanoita salaattia varten, lisukkeeksi keitin kvinoa, joka on hyvä gluteeniton vaihtoehto couscousille. Jääkaapista löytyi myös pala fetaa, jonka leivitin ja paistoin vaihtelun vuoksi pannulla. Herkullista, kaunista ja samanaikaisesti myös helppoa ja suht nopeaakin eli juuri hyvä yhden hengen kotilounas.



Salaatin kanssa söin näitä ihania mantelijauhoista ja chiansiemenistä tehtyjä sämpylöitä. Suuri suositus tuolle reseptille, josta tuttava vinkkasi! Maku on erinomainen ja mikä parasta, ja gluteenittomille leivonnaisille harvinaisempaa, nämä säilyttävät pehmeytensä myös leivontaa seuraavana päivänä. Kannattaa testata, sekä salaattia että sämpylöitä!

-Piia

21.2.2016

BUNNY FOR THE BABY



Niinpä se viikko taas vierähti ja pian alkaa uusi. Aika rientää, sen myötä raskausviikot lisääntyvät ja laskettuaika lähenee. Äitiysloman alkuun on enää noin kuukausi ja pikku hiljaa alkaa jo tuntua, että se tulee tarpeeseen. Vointi on pääasiallisesti hyvä, mutta pientä kolotusta siellä täällä alkaa jo olla ja väsymys alkaa taas hiipiä mukaan kuvioihin. Keskeneräiset diy-projektit etenevät siis nekin vähän verkkaisesti, kuten tämä pieni pupu, jonka kirjailin jo aikaa sitten, mutta viimeistely otti viime viikkoon saakka.

Tämä pikku pupu syntyi Annon Kettu repolainen - kankaasta. Muistan kun harmittelin muutama vuosi sitten ystäväni ostaessa kyseistä kangasta tyttärensä huoneeseen taulua varten, että omat lapseni ovat ehkä vähän liian vanhoja tähän kankaaseen. Vauvauutisen jälkeen muistin jälleen hauskan kankaan ja kävin sitä heti palan hankkimassa. Ompelin kankaasta vauvalle pussilakanan ja ylijääneestä palasta leikkasin irti pupun, jonka kirjailin ja ompelin pieneksi pehmoleluksi.  Ja aika söpöläinenhän siitä tuli! 



Muistin samalla taas kuinka mukavaa hommaa tuo kirjailu on ja uusia kirjailusuunnitelmia onkin jo mielessä. Sitä ennen ensi viikko menee kuitenkin syntymäpäiviin valmistautuessa, sillä perjantaina vietetään tyttären 8-vuotissyntymäpäiviä! Ja tuntuu, että vastahan minä hänelle näitä vauvajuttuja ompelin! Tähänkin voisi jotain siitä ajan rientämisestä sanoa...

-Piia

16.2.2016

POSLIINIKUKKA

 


Aurinko ja uusi kukka seinällä, sekös jos mikä on mukavaa! Viherpeukalossani olisi edelleen parantamisen varaa, joten olohuoneen hexagoniin joutuu aina aika ajoin hankkimaan uuden kasvin. Tähän mennessä se on ollut hernevillakko, mutta olen sen muutaman talven kokemuksella huomannut erinomaisen harvinaiseksi säilyttää hengissä. Nyt sitten mentiin uudella tuttavuudella eli seinää koristaa posliinikukka, tarkemmin sanottuna tämä taisi olla Himalajan posliinikukka. Pitäisi olla vähän helpompi elossa pidettävä, saas nähdä kuinka käy, onneksi pikkuhiljaa alkaa tuo aurinkokin olla jo apuna!



Posliinikukan alle päätyi myös muutama oksa harsokukkia. Noissa on sitten jotain ihanan herkkää ja kaunista, ehdottomasti yksi suosikki leikkokukistani! Pieniä juttu, mutta isoja iloja nämä kukat ja muut!

Valoisaa viikon jatkoa!
-Piia

14.2.2016

YSTÄVÄT



He, joita näkee kerran vuodessa tai kerran viikossa. He, jotka on tuntenut lapsuudesta saakka tai tutustunut vasta aikuisiällä. He, joiden kanssa tavataan töissä tai vapaa-ajalla. He, joiden kanssa itketään ja nauretaan. He, joille voi soittaa vaikka ei ole mitään asiaa. Se oma puoliso, paras ystävä. Kaikille oma paikka sydämessä ja ajatuksissa, kaikki niin kovin rakkaita. Hyvää ystävänpäivää!

-Piia

12.2.2016

PENKISTÄ PINOKSI - TILAA VAUNUILLE


Vielä kolmattakin lasta odottaessa sitä jaksaa kummastella, miten paljon tavaraa pieni ihminen tarvitsee jo ennen syntymäänsä. Toki jokaista härveliä ja tavaraa, joita markkinoilla on tarjolla ei tarvitse eikä varmasti tulekaan hankittua ja ihan perustarvikkeilla mennään, mutta kyllä nekin vaan tilaa yllättävän paljon vaativat! 

Miten sitten kuvat pukuhuoneesta liittyvät vauvavarusteluun? Vaunut lienevät sellainen hankita, joka lähes jokaiseen vauvaperheeseen hankitaan. Vaunut taitavat olla myös se isoin tilaa vievän esine, jolle kodista tulisi paikka löytyä. Meillä vaunuille löytyi tilaa pienen järjestelyn jälkeen pukuhuoneesta. Meillä on kaksikin lämmintä ulkovarastoa, mutta polkupyörät, laskettelusukset, pulkat, golf-vehkeet, ruohonleikkuri ja kaikki muu roju täyttävät ne kiitettävästi äärimmilleen ja helpommaksi tuli järjestellä tilaa sisältä. 



Pukuhuoneessa penkin virkaa ovat toimittaneet kaksi Ratian saaristolaisarkkua, nyt penkit pistettiin pinoon ja viereen syntyi hyvä tila vaunuja varten. Arkuista tuli penkin sijaan kiva lipasto, jota voi käyttää laskutilana esimerkiksi saunajuomille. Muuton Dotsit ovat tässä järjestelyssä enemmänkin koristeen roolissa, mutta onneksi pukkarissa sekä kylpyhuoneessa on muitakin ripustimia sekä omille että vieraiden pyyhkeille.

Pukuhuone on meillä kodinhoitohuoneen vieressä ja kodinhoitohuoneesta taas on käynti ulos. Koska kodinhoitohuoneesta itsestään ei tilaa ollut järjestettävissä, oli pukuhuone toiseksi paras vaihtoehto ja uskoisin järjestelyn toimivan ihan hyvin. Pukuhuoneesta pääsee myös työhuoneen kautta terassille, joten vaunuja on tuosta helppo siirrellä suuntaan jos toiseen.



Nyt sitten vain vaunut paikalleen ja odottelemaan pientä kärryteltävää! Vaunuista tai ainakin vaunuvarustelusta lisää myöhemmin, jahka keskeneräiset projektit pikkuhiljaa valmistuvat...

-Piia

9.2.2016

LASKIAISPANNUKAKUT



Laskiaispullien sijaan meillä on herkuteltu tänään laskiaispannukakuilla. Laskiaispullia on tullut tehtyä jo muutamaan otteeseen laskiaista odotellessa, joten tänään halusin kokeilla jotain muuta. Pullat korvattiin amerikkalaistyylisillä pannukakuilla, jotka täytettiin perinteiseen tapaan kermavaahdolla ja sillä ainoalla oikealla vaihtoehdolla eli hillolla. Hyvältä maistui välipalaksi kaakaon kera, vaikka mäenlaskuun ei tällä vesikelillä päästykään. 


pannukakut (gluteeniton)

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl maissijauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2,5 dl maitoa
1 kananmuna
n. 25 g sulatettua voita

Vatkaa kananmunan rakenne rikki ja sekoita joukkoon maito. Sekoita kuivat aineet ja sokerit keskenään ja lisää munamaitoseokseen. Sekoita joukkoon lopuksi sulatettu voi. Kuumenna paistinpannu ja paista pannukakut pienen voinokareen kanssa molemmilta puolilta kauniin kullanruskeaksi. Taikina on perinteistä lettutaikinaa paksumpaa ja pienet letut onnistuvat hyvin isollakin pannulla jos sinäkään et omista lettupannua kuten ei allekirjoittanutkaan. Yhteen pieneen lettuun menee noin ruokalusikallinen taikinaa. 



Tällä ohjeella tulee hyvää ja herkullista ja hyvin ennättää vielä vaikka iltapalaksi! Pitkiä pellavia ja hyvää laskiaista!

-Piia

5.2.2016

ESKARILAISEN HUONEESSA


Eskarilaisen huoneesta ei ole tullutkaan tehtyä yhtään postausta tätä kesäistä unisieppari esittelyä lukuun ottamatta. Nyt kun huoneessa tehtiin pientä rymsteerausta ja se oli poikkeuksellisen siistissä kunnossa, sain aikaiseksi napattua huoneesta muutaman kuvan. 

Eskaripojan huone on ekaluokkalaisen tyttäremme huoneen ohella värikkäin tila mitä kodistamme löytyy. Kuten tyttärenkin huoneessa, perusvärimaailma on neutraali, seinät ovat valkoiset ja vaaleanharmaat ja kaikki huonekalut ja matto ovat valkoisia. Tämä toimii minusta hyvin ja rauhoittaa huonetta, jossa leluja löytyy varmasti jokaisessa sateenkaarenvärissä! 




Aiemmin makuuhuoneessamme olleista ps-lipastoista toinen siirtyi nyt pojan huoneeseen ja vetää sisään yllättävän paljon leluja. Lisätilalle on kuitenkin aina tarvetta, joten uusimme samassa yhteydessä työpöydän päällä olleet hyllyt. Aiemmin ne olivat puolet lyhyemmät ja korvasimme ne nyt uusilla vanerisilla hyllyillä. 

Pojan huoneen työpöytä on päiväkodin käytöstä poistettua jäämistöä ja satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja se kotiutui meille muutama vuosi sitten ilmaiseksi. Isompi pehmoleluja syönyt ämpäri on sekin kierrätystavaraa, jonka ruskean pinnan olen aikoinani maalannut lastenhuoneeseen sopivammaksi. Myös tuoli on kirpputorilta hankkittu ja mieheni kunnostama. Näitä tuoleja meiltä löytyy yhteensä neljä kappaletta, yksi tyttären työpöydän äärestä ja keittiöstä kaksin kappalein, erinomaisia löytöjä vitosen kappale!



Pojan huoneessa asustelee sulassa sovussa läjäpäin legohahmoja ja rakennelmia, itse tehtyjä askarteluja sekä minun ja mieheni vanhoja leluja. Yllä olevan kuvan mustalla apinalla olen itse aikanani leikkinyt ja ensimmäisen kuvan Tammelantorin noutajan on äitini minulle ommellut. Vanerisen Ikean laatikoston päällä oleva purjevene taas on mieheni kouluaikoina puukäsityötunnilla veistelemä, joka on saanut jokunen vuosi sitten uuden purjeen. Aika mukava, että omia vanhoja leluja on säilynyt myös lapsillemme, niillä on kaikilla tarina taustallaan ja ne edelleen leikkeihin kelpaavat!

Ihana eskarilaisemme käveli juuri reippaana eskarista kotiin ja Runebergin päivän kunniaksi taidamme nyt ryhtyä leipomishommiin!

-Piia