11.5.2019

MAISTUISIKO DONITSI?


Innostuin vapun teinoolla testamaan kuinka donitsien teko kotona sujuu. En tiedä sitten oliko testauksen lopputulema lopulta hyvä vai huono, sillä testikerta ei suinkaan ole jäänyt ainoaksi ja donitseilla on tuon jälkeen tullut herkuteltua useamminkin, maistuisivat vaikka jokapäivä!

Alunperin halusin korvata vappumunkit donitseilla ja kokeilla pääsisikö helpommalla kun ei tarvitse kuuman rasvan kanssa leikkiä. Ja pääsihän sitä, maku ei ehkä ollut niin vappuinen, mutta sitäkin herkullisempi ja ehdottomasti munkkeja paremmin mihin tahansa vuoden aikaan sopiva.  




Hankin donitseja varten donitsipellin, jossa valmistuu kerralla 12 pienehköä donitsia. Ovat juuri sopivan kokoisia, eivät liian suuria, mutta eivät myöskään niin pieniä, että välttämättä tarvitsisi kahta kerralla syödä. Ellei sitten halua, meillä on haluttu, mielellään vaikka kolmekin.

Donitsien resepti on hyvin simppeli ja nopea. Ainoa hieman työläämpi vaihe on pursottaa donitsitaikina pellille, mutta sekin on varsin armollista hommaa, sillä pursotus tasaantuu uunissa eikä pursotuksen jäljen tarvitse olla niin justiinsa. 




Gluteenittomat donitsit

50 g voita
1 dl kermaa tai maitoa
1 kananmuna
2 dl vaaleita gluteenittomia jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl kaardemummaa
0,5 tl suolaa
1 dl sokeria

Sulata voi ja anna jäähtyä hetki. Vispaa maito ja kananmuna keskenään ja lisää joukkoon voisula. Sekoita kaikki kuivat aineet ja sokerit keskenään ja lisää vähitellen maito-muna-voiseoksen joukkoon. Sekoita kunnes taikina on tasaista.

Voitele donitsivuoka voilla tai öljyllä. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota donitsivuokaan. Älä täytä rinkuloita ihan täyteen, vain reilu puoleen väliin saakka. Taikina riittää noin 12 donitsiin. 

Paista 200 asteisessa uunissa keskitasolla noin 6-8 minuuttia, kunnes donitsit ovat kauniin kullan ruskeita. Anna donitsien olla hetki vuuassa ja kumoa tämän jälkeen jäähtymään.

Koristele donitsit esimerkiksi maitosuklaalla. Sulata noin 200 g suklaata, kasta donitsit suklaasulassa ja koristele valkosuklaalla, nonpareleilla, kookoshiutaleilla, pähkinärouheella tai muulla haluamallasi tavalla. Anna suklaan kovettua ennen tarjoilua.




Luulen, että donitsit löytävät meillä vastaedes ainakin syntymäpäiväpöytään. Varsinkin lasten kaverisynttäreillä kakku on yleensä turhaa tarjottava, mutta värikkääksi koristellut pienet donitsit tekevät varmasti kauppansa. 

Ja aivan varmasti sopivat myös huomenna äitienpäiväpöytään! Donitsien koristelu on kovasti lasten mieleen ja pienillä sormilla syntyy juuri niitä ihania, persoonallisia ja parhaita leivonnaisia äideille ja mummoille tarjottavaksi.

-Piia

5.5.2019

VARJOSSA VIIHTYVÄ VIHERKASVI



Piha- ja puutarhahommat sekä kesäkukat ovat vielä toistaiseksi saaneet odotella itseään, kiitos takatalven. Ulkokukkakauden viipyessä ostin pitkästä aikaa sisälle uuden viherkasvin, alokasian eli juurakkovehkan. Olin ihastellut ystäväni luona näyttävälehtistä kasvia ja satunnaisella kukkakauppareissulla vastaavan nähdessäni päätin hankkia sellaisen myös omaan kotiin.



Olin ajatellut kasvia olohuoneen kirjahyllyyn, mutta se osoittautui sinne liian suureksi. Paikka löytyi makuuhuoneesta, jonne se sopiikin mainiosti. Tumma seinä on hyvä tausta erikoisille, värikkäille lehdille. Makuuhuone on osoittautunut valon puolesta haasteelliseksi viherkasveille, mutta alokasian pitäisi viihtyä varjoisassa, toivottavasti hän kelpuuttaa paikkansa.



Nyt siis peukut pystyyn, että uusi kasvitulokas viihtyisi ja että viimein päästäisiin kunnolla kevään viettoon ilman lunta ja pakkasta ja vilua ja viimaa!

-Piia  

26.4.2019

IHANA MOON



Kauniin pyöreä, sametinpehmeä ja täydellisen vaaleanpunainen! Olohuoneen uusi ihanuus, Hakolan Moon rahi on juuri niin kaunis kun olin uskaltanut toivoa! Rahin myötä olohuoneessa tammikuussa alkanut huonekaluralli on saatu päätökseen ja tällä kalustuksella on tarkoitus nyt elellä tovi jos toinenkin. 



Olen ollut ihastunut Moonin siitä alkaen kun sen ensi kertaa Hakolan mallistossa näin. Samettinen pinta ja reilu koko tuntuivat houkuttelevilta. Ennen huonekalujen pyörittelyä rahille ei ole ollut olohuoneessa tilaa, mutta nyt kun mahdollisuus sen hankkimiselle tuli, en voinut sitä vastustaa.




Ensimmäinen ajatukseni oli hankkia rahi greigen sävyssä.  Lepakkotuolin tuleminen muutti kuitenkin suunnitelmaa ja päädyin lopulta ikisuosikkiväriini vaaleanpunaiseen. Onneksi! Vaaleanpunainen rahi on kuin ihana, suloinen ranskanpastilli keskellä olohuonetta!



Rahin päälle mahtuu useampikin jalkapari ja koska se on painava, pysyy se erinomaisesti paikallaan eikä liusu ikävästi jalkojen alta pois. Kokonsa puolesta toimittaa myös tarvittaessa sohväpöydän virkaa. Aika täydellinen tapaus kaikin puolin! 

-Piia