26.2.2018

10-VUOTIAS

Minusta tuli äiti tasan 10-vuotta sitten kun ihana pieni esikoiseni syntyi tuolloin alkuillasta. Olen ollut hyvin onnekas ja nykyisin voin kutsua itseäni kolmen lapsen äidiksi, mutta esikoiseni oli hän, joka kasvatti minut äidiksi ja olen siitä niin kovin onnellinen. 

Tänään tuo pieni on jo aika iso tyttö. Ihana, empaattinen, lahjakas, suloinen ja rakas. Häntä on juhlittu viime viikolla jo muutamaan ootteeseen ja yhdet juhlat ovat ehkä vielä edessä, mutta kyllähän kymmenenvuotiasta on syytäkin juhlia!


Ja toki juhlia varten on kiva laittaa vähän koristeita! Olen tainnut askarrella lähes jokaisille lasten syntymäpäiville jonkinlaisen koristenauhan kattoon tai ikkunaan. Tällä kertaa söpö onnentoivotuksella varustettu nauha syntyi vanhasta Aamut, päivät, illat, yöt -kalenterista. Kaveriksi ikkunaan ripustin pinkit hunajakennopallot, jotka ovat olleet käytössä jo useammissa juhlissa ja jotka taas kaappiin pakkaan odottamaan seuraavia. 

Olen ihastunut myös numeroilmapalloihin ja tälläkin kertaa hankimme sellaiset. Numerot löytyivät myös kakusta, johon ostin kynttilöiden sijaan hauskat numeronmuotoiset sädetikut. Nämä molemmat löytyivät paikallisesta  Confettista, josta löytyy kaikenlaista kivaa juhlia varten!


Kaverisynttärit meni keksiä ja jäätelöä -linjalla, mutta mummeja ja kummeja varten leivoin kakun. Kakun kuorruttaminen ei kuulu vahvuuksiini ja ei tästäkään ihan vision näköinen tullut, taisi voikreemikin hieman karkkiväristä jouksettua, mutta onneksi maku oli kohdallaan ja kasalla karkkia voi korvata kaikki muut puuteet! Ja tärkeintä tietenkin, että ihana sankari itse oli tyytyväinen kakkuun, koristeisiin ja juhliinsa!

-Piia

22.2.2018

5 MINUUTIN PIKAHERKKU - KOOKOSKERMAMOUSSE

Joskus on päiviä kun tarvitsee jotain herkkua ja mieluusti sellaista mikä valmistuu käden käänteessä. Tänään on ollut sellainen päivä kun flunssa, joka taitaa jyllätä tällä hetkellä vähän kaikkialla, on löytänyt tiensä meillekin ja vaivaa tällä hetkellä perheen pienintä. Tällaisia päiviä varten minulla on aina jääkaapissa pieni purkki kookoskermaa. 

Kookoskermasta ja raakasuklaasta valmistuu viidessä minuutissa herkullinen suklainen kookoskermamousse seuraavasti: sulata noin 50 g raakasuklaata mikroaaltouunissa tai vesihauteessa. Vatkaa jääkaapissa säilytetty 100 g kookoskermaa kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon sulatettu raakasuklaa. Survo lisukkeeksi mansikoita. Nauti! 


Kipollinen tätä herkkua ja nenän niistäminen on taas vähän mukavampaa puuhaa! Täytyy toivoa, että flunssan kanssa päästään helpolla, sillä ensi viikolla Keski-Suomessa vietetään hiihtolomaa ja jos säät jatkuvat yhtä upeina, ulkoilemaan olisi ehdottomasti päästävä. Ja sitä ennen viikonloppuna olisi juhlatkin järjestettävänä, kun rakas esikoinen täyttää muutaman päivän päästä jo 10-vuotta!

-Piia

19.2.2018

TIUKASTI TALVESSA



Tässä vaiheessa vuotta sana kevät pistää päivä päivältä enemmän silmiin paikassa jos toisessa. On kevättä rinnassa ja sisustuksessa. Itse en ihan vielä kevääseen suostu, minulle juuri nyt eletään talven parasta aikaa! On lunta, pakkasta ja aurinkoa!

Tälläinen runsasluminen pakkastalvi mahdollistaa jos jonkinlaisen talviurheilun, jota meidän perheessä harrastetaan paljon. Itsekin olen taas muutaman vuoden tauon jälkeen päässyt suksien päälle niin ladulla kuin rinteessä ja onpa tuo vaille kaksivuotiaskin jo muutaman kerran saanut laskettelusukset jalkaansa! Ja lumiukot, pulkkailu ja luminen metsä, rakastan! Sulava lumi, sohjo ja kura joutaa vielä odottaa!




Sisustuksessa tämä on minulle sitä seesteisintä aikaa. Koti on tällä hetkellä hyvin neutraali, jopa vähän väritön, jota myös ikkunoista pilkistävä luminen maisema toistaa. Juuri nyt en kaipaa suurtakaan muutosta suuntaa tai toiseen, teidän, että sekin aika tulee, nyt on kuitenkin ihan hyvä olla tässä pienessä sisustushorroksessa vielä hetki.




Pakkasella on myös ihana kietoutua sohvalle viltin alle, lämmitellä palelevia varpaita takan ääressä ja sauna tuntuu ehdottomasti parhaalta pakkasulkoilun jälkeen. Tyytyväisenä siis vietän vielä talvea, keväälle on aikaa myöhemminkin, viimeistään sitten kun nuo reilusti yli kolmimetriseksi auratut lumikasat talon vierestä sulavat!

-Piia

14.2.2018

PINKKI YSTÄVÄNPÄIVÄ PUPU



 
Taaperon huonetta piristämään on ilmaantunut uusi ihana pinkki ystävä. Tämä pieni kaveri on ollut to do-listallani siitä saakka kun isosisko kasvoi yli t-paidasta, jonka rinnusta hän aikaisemmin koristi eli kohta jo pari vuotta sitten. Sopiva hetki ja inspiraatio on antanut kuitenkin odottaa itseään, mutta nyt sellainen koitti ja taapero sai juuri sopivasti ystävänpäiväksi uuden pehmoisen kaverin!




Pupu on siis peräisin vanhasta t-paidasta. Hänestä olisi varmasti tullut ihan mainio ilman kirjailuakin, mutta en malttanut olla hyödyntämättä pupun kuvioinnin tarjoamia mahdollisuuksia ja niinpä kirjailin jos jonkinlaista jokaiseen sopivaan paikkaan. Nyt hän sopii hyvin kaveriksi  tällä toiselle kirjaillulle pupulle, jonka kaksi vuotta sitten tuolle pienelle, tuolloin vielä syntymättömälle pellavapäälle ompelin.

Pitkästä aikaa kirjaillessani muistin taas miten mukavaa ja koukuttavaa puuhaa se on! Kuin värittäisi kuvia kankaalle, mutta langalla. Sellaista sopivaa aivojen nollauspuuhaa, jota täytyisi harrastaa enemmän.



Pupu osoittautui heti mieluisaksi. Sellaiseksi jota on hyvä halia ja jonka vieressä on hyvä olla. Juuri niinkuin hyvä ystävä! Tänään ajatuksissani ovat omat rakkaat ystävät lähellä ja kaukana. Jokaiselle haluan toivottaa mitä parhainta ystävänpäivää! Kuten myös sinulle, ihanaa päivää ja pinkkejä ajatuksia!

-Piia

11.2.2018

VUODEN PARAS PULLAPÄIVÄ

 
Tänään on ehdottomasti vuoden paras pullapäivä! Muutoin en juuri pullaa syö, mutta laskiaispulla on suurinta herkkuani. Viime vuonna laskiaiseksi leivottu pulla oli lähes sokeritonta ja tuolla samaisella, hyväksi havaitulla gluteenittomalla  pullataikinareseptilla tämänkin vuoden pullat pyöräyttelin. 

Viime aikoina on tullut vähän lipsuttua täysin sokerittomasta ruokavaliosta, joten tänä vuonna pullan väliin laitettiin aitoa kermaa ja äitini keittämää makoisaa mansikkahilloa! Mitä enemmän täytettä, sen parempi!


Ja mitä isompi kasa pullaa sen parempi! Mitä luulette, meneekö kaikki ja riittääkö edes?

-Piia

9.2.2018

2ND HAND SUOSIKKINI

  Edellisen  postauksen hengessä pysytellään edelleen kirpputoriaiheessa, jota helmikuun sisustusbloggaajahaaste käsittelee. Haasteesta vastaa tällä kertaa  No home without you -blogin Kaisa ja tässä kuussa listataan parhaat ja rakkaimmat kierrätyslöydöt sekä vinkit 2nd hand ostoksiin.

Minun listallani ensimmäiseksi pääsevät Domus-tuolit. Nämä tuolit ovat kirjaimellisesti kierrätyslöytö ja tuolien tarinan kirjoittelin jonkin aikaa sitten  Sisustuksen ensimmäiset x 5 -postauksen yhteydessä. Ostopaikkavinkin sijaan kehoitankin pitämään silmät auki, sillä koskaan ei tiedä mistä jotain ihanaa voi tulla hylättynä eteen!

Seuraavaksi listalleni pääsevät Artekin baarijakkara ja Ebba Masalinin vanha koulutaulu. Nämä molemmat ovat löytöjä vanhojen koulujen irtamistomyynnistä. Artekin jakkarasta maksoin viisi euroa ja ihan muutaman kerran on jälkeen päin harmittanut, että en silloin ostanut näitä enemmän, sillä tarjolla tuoleja oli vaikka kuinka monta. Kannattaakin siis tarkkailla paikallisia sanomalehtiä irtamistomyyntien varalle, varsinkin vanhoja julkisia rakennuksia on sisustettu paljon Artekin kalusteilla ja irtamistosta luovuttaessa voi tehdä todella hyviä löytöjä.


Keittiön puusohva on perinteisempi kierrätysostos, joka löytyi  Tori.fin kautta. Olin etsinyt sohvaa keittiöön jo aika pitkään ennen kuin sopiva viimein löytyi ja olin suunnattoman iloinen kun se eräänä aurinkoisena kesäpäivänä koko perheen voimin kotiin haettiin. 

Kuten aiemmin jo  kirjoitin, tällä hetkellä tunteet sohvaan ovat vähän ristiriitaiset. En millään haluaisi luopua siitä, toisaalta se on lasten kanssa hieman epäkäytännöllinen, varsinkin vilkkaan taaperon, joka rakastaa seisoskellan sohvalla ja napata käsiinsä kaikken mitä keittiöntasolla ja liedellä sohvan takana milloinkin on saatavilla. Mikä sohvan kohtalo tulevaisuudessa on, jää vielä nähtäväksi.


Taaperon huoneesta löytyvä iso pärekori tuli kotiimme yhdessä puusohvan kanssa. Sohvaa haettaessa selvisi, että myös muusta vanhan talon irtaimistosta oltiin pikkuhiljaa luopumassa ja talon mukava isäntä kierrätti meitä niin vintillä kuin useassa vajassa katsomassa mitä muuta olisi tarjolla. Sohvan ja pärekorin lisäksi mukaan tuolta reissulta tulikin jos jonkinlaista kippoja ja kuppia sekä yksi rullalauta. 

Niin ja näitä isoja pärekorejakin olisi ollut useita, joten arvatakin saatatte, että vähän jäi hampaankoloon siltäkin reissulta. Tästä viisastuneena suosittelen isoa autoa kaikille tavaranhakureissuille. Ja jos mieluisaa tavaraa on tarjolla useampi, ota aina ainakin kaksi!


Perinteisiltä pöytäkirppiksiltä mukaani tarttuu yleensä maljakoita, astioita ja aina niin rakkaita kippoja ja kuppeja. Kuvan sininen Arabian kaksikorvainen kuppi on ehdottomasti yksi suosikki kipoistani, siinä on jotain todella suloista ja se sopii monenlaisiin kattauksiin. Myös uusimmassa kirpputoriostoksessa, kuvassa olevassa pienessä kapeassa maljakossa on jotain todella viehättävää, sen muoto ja väri ihastuttavat juuri nyt kovasti! Nämä molemmat ovat löytöjä  Kirpparilla-kirpputorilta, jossa on yleensä hyvä tarjonta lasitavarasta ja astioista. 

Lasitavarataivas on myös Jyväskylän keskustassa, Väinönkatu 28ssa, sijaitseva Osto- ja myyntiliike Tilpehöri. Tämä pienen pieni myymälä on lattiasta kattoon täynnä jos jonkinlaista tavaraa ja aivan ainutlaatuinen kokemus. 

Edullista ja hyvää lasitavaraa löytyy myös SPRn kirpputoreilta, joista Jyväskylässä paras valikoima on  Kirrissä sijaitsevalla kirpputorilla. SPRn kirpputorin läheisyydestä löytyy myös kirpputori  Silinteri, jossa on huonekalujen lisäksi valtavan ystävällinen palvelu ja lastenvaatteiden osalta kaupungin paras valikoima.

Kaisa koostaa kaikista haastepostauksista kuun päätteeksi kirppisvinkkilistauksen, joten jos kierrätys kiinnostaa, kannattaa seurailla Kaisan blogia! Kaisan omat vinkit ja upeat kippislöydöt voit jo nyt lukea  täältä.

-Piia

4.2.2018

SISUSTUKSEEN SOPIVA KÄSITYÖKORI

 
Kaikenlaisia kasseja, pusseja ja nyssäköitä keskeneräisille käsitöille löytyy vähän joka kolosta. Olohuoneen sohvan nurkka on suosikkipaikkani neuloa ja olohuoneessa on ollut sellaisen sisustukseen sopivan käsityökorin mentävä aukko. Tämä aukko paikattiin taannoisella kirpputorilöydöllä, kun mukaan tarttui söpö pieni kori, joka oli varustettu hauskalla kantokahvalla ja kannella. 

Itse en tätä suloista koria heti huomannut, mutta siksipä kirpputorille onkin hyvä mennä ystävän seurassa, kaksi silmäparia kun on tarkempi kuin yksi. Onnekseni hänellä ei ollut korille käyttöä, joten minä sain kävellä sen kanssa kassalle ja kotiin.


 
Arvatenkin taaperoa tämä kori ja sen kuljettaminen paikasta toiseen kiinnostaa kovasti. Kahva on osoittautunut tässä varsin käteväksi, jos mielenkiinto käy liian suureksi ja silmukat ja puikot uhkaavat irrottautua toisistaan voi korin ripustaa pienten kätten ulottumattomiin.


'
Korissa majailee tällä hetkellä ikuisuuskeskeneräisyysprojektini, Veera Välimäen kappa, ihana tuubimainen huivi, jolle tulee valmiina mittaa noin kaksi metriä. Lankana on ihastuttavan pehmeä silkin ja alpakan sekoitus ja lopputulos tulee olemaan varmasti upea, jokunen silmukka on siihen kuitenkin vielä matkaa. Ehkä se nyt tuosta vähän sutjakammin etenee, kun on paremmin käsillä tuossa uudessa käsityökorissa.

-Piia

1.2.2018

MUITA IHANIA FANITYTTÖ-79

Meillä kullakin on varmasti ollut joskus joku tai jotkut, joita fanittaa. Minä fanitin nuoruudessani ensin New Kids On The Blockia, jossain vaiheessa siirryin Take Thatin ja myöhemmin huoneeni seinät oli vuorattu Guns n' Rosesin ja Skid Rown julistella.

Iän myötä fanitus muuttuu, mutta minusta aikuisiälläkin on ihan ok fanittaa. Aikuisiän fanitus on enemmän sellaista kunnioitusta ja ihailua hyviä tyyppejä kohtaan, kuten sitä ystävää, joka jaksaa aina olla iloinen ja toiset huomioon ottava vaikka omassa elämässä ei asiat niin hyvin olisikaan, tai sitä toista, joka on tehnyt omasta unelmastaan itselleen ammatin.


Kun 2009 itse astuin blogimaailmaan, oli blogeja huomattavasti pienempi määrä kuin nykyisin. Yksi ensimmäisistä blogeista, joita aloin seurata oli Tilli Mössönpoika ja muita ihania, nykyisin varmasti jokaiselle blogeja seuraavalle tuttu  Muita ihania. Suloiset pehmolelut inspiroivat jo tuolloin ompelemaan samanmoisia omalle esikoiselle ja myöhemmin useampi blogin neuleohjeista on päätynyt puikoille.

Muita ihania on paketti luovuutta, neulontaa, ranskanpastilleja, pilvireunoja, pillisilppua, askartelua ja ompelua kauniiseen pastellinväriseen pakettiin käärittynä! Tiina on luonut blogistaan aivan oman maailman, jota on ilo seurata näytön toiselta puolelta ihastuksesta huokaillen ja ehdottomasti fanittaen!


Ja nyt kun kaikki tuo muu ihana on kirjana, oli se ehdottomasti omaan kirjahyllyyn hankittava! Muita ihania - lempeä ja hulvaton käsityökirja on taattua muita ihania laatua; paljon rentoa tekemistä, kivoja ohjeita ja kauniita kuvia. Tämä fanityttö tykkää, vielä kun joskus nimmarin kirjan kylkeen saisi!

-Piia