13.6.2017

KESKENERÄISYYDESTÄ

  Olin ajatellut, että kouluvuoden loputtua arkikiireet vähän helpottavat ja monet to do-listalla olevat asiat tulevat hoidetuksi. Autuaasti olin unohtanut lasten harrastusten jatkuvuuden ja useammankin talkoovuoron ja tapahtuman, jotka ovat täyttäneet kalenteria myös kesäloman puolella. Mukavia ja tärkeitä juttuja kaikki, mutta toki myös aikaa vieviä.  Keskeneräisten ja tehtävien asioiden lista ei siis viime aikoina ole ainakaan päässyt lyhentymään.


 
Aulan tauluseinä on ollut purettuna jo useamman viikon, jotain uutta siihen tekisi mieli laittaa, mutta ajan puute syö inspiraatiota. Olohuoneessa peikonlehti taas töröttää vähän hassusti arkun päällä tyhjää seinää vasten. Siinäkin olisi tilaa jollekin, mutta mitä se sitten olisi. 

Kaikkialta löytyy myös nurinpäin käännettyjä penkkejä ja syrjään nostettuja tavaroita. Pieni neitimme on osoittautunut aika ehtiväiseksi tapaukseksi ja on erityisen innostunut kiipeämisestä ihan kaikkialle ja ihan kaiken aikaan. Äidin sisustaminen tapahtuu siis tällä hetkellä näiden reunaehtojen mukaisesti.

Keskeneräisyyden ja väliaikaisuuden sietäminen eivät ole ikinä kuuluneet parhaimpiin luonteenpiirteisiini. Hämmästyksekseni tällä hetkellä tilanne tuntuu kuitenkin jopa terapeuttiselta. On hyvä muistuttaa välillä itselle, että kaikkea ei tarvitse saada kerralla valmiiksi ja kyllä ne keskeneräisyydet asia kerrallaan kuntoon tulevat. Jos eivät nyt, niin syssymmällä sitten!

-Piia

2 kommenttia :

  1. Meillä kesti pari vuotta rakentamisen alkamisesta tuota täydellistä keskeneräisyyttä. Nyt on enää sellaista puolittaista :) Koetetaan tehdä se mitä jaksetaan ja keretään, tosin pihahommat menee sisähommien edelle.

    Tää meidän neiti lähti 8kk kävelee ja siinä kohtaa sai unohtaa asetelmat ja kivat yksityiskohdat sisustamisessa, ylös vaan kaikki ja tuolit nurin - hiukka oli totuttelua kun kaikki ei saanutkaan olla tiptop :) Vanhin lapsi kun antoi kaiken olla paikoillaan. Joskus on siistiä, joskus ei, mut pitää ottaa rento asenne :)

    VastaaPoista
  2. Meillä keskeneräisyys on tälläistä itse aiheutettua vaiheilua, ei mitään pakollista, mutta sellaista haluisin ja pitäisi ja kunhan vaan saisin aikaiseksi, onneksi ei siis mitään kiirettä ja kuten monesti, nytkin kun vähän purnasi aiheesta niin heti sai itseään niskasta kiinni ja hommia etenemään! :D

    Meilläkin vanhemmat lapset ovat antaneet olla äidin tavarat aika hyvin paikoillaan, nyt sitten vähän eri meininki... mutta eipähän pääse äiti tylsistymään! :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!